Actions

Työtilat

From Digitoinnin laadunhallinta

Fyysisen digitointiympäristön vakiointi on tärkeää laadun yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi. Millainen on hyvä digitointitila?

Työtilan koko

Aineistojen asianmukainen ja turvallinen käsittely vaatii riittävän työtilan. Tilan tulisi olla kooltaan sellainen, että laitteistojen ja tarvikkeiden oheen jää liikkumatilaa digitoijille sekä käsittely- ja säilytystilaa alkuperäisaineistoille. Huomioi, että esimerkiksi suuria aineistoja kuvatessa valot on asetettava suhteellisen kauas digitoitavasta objektista.

Pintojen värit

Työtilan pinnat, ml. katto, on maalattava tai päällystettävä neutraalilla mattaharmaalla –mitä himmeämpi sen parempi, kiiltoaste enintään puolikiiltävä. Näin heijastuksien vaikutukset ja hahmotusvirheet voidaan minimoida.

Työtilan katossa tai muissa rakenteissa ei saisi olla kiiltäviä ilmanvaihtoputkia, loisteputkia tai muuta tekniikkaa, joka voi aiheuttaa heijastuksia.

Lisätiedot: ISO 3664 ja ISO 12646.

Lämpötila ja ilmankosteus

Työympäristön lämpötilan ja ilmankosteuden tulisi olla sama kuin digitoitavien aineistojen säilytysympäristössä (paperiaineistot: 18 °C ± 2 °C RH 45 % ± 5 %). Vaihtelut lämpötilassa ja ilmankosteudessa voivat rasittaa joitakin materiaaleja ja äärimmäisissä tapauksissa vahingoittaa originaaleja. Kylmässä säilytettävät negatiivit ovat poikkeus. Niiden käsittelyssä tulee huolehtia aineiston hitaasta temperoitumisesta, jotta vältytään kosteuden kondensoitumiselta.

Erityiset lämpötila- ja kosteussuositukset eivät sisälly tähän asiakirjaan. Ilmankosteuteen ja lämpötilaan liittyvissä kysymyksissä tulisi konsultoida konservoinnin ammattilaisia.

Lämpötilaa ja kosteutta mittaavan kalibroidun dataloggerin käyttö on erittäin suositeltavaa sekä digitointitilassa että aineistojen säilytystiloissa.

Joidenkin aineistojen (esimerkiksi homeisten) turvallinen käsittely edellyttää kohdepoistoja ja ilmanvaihtoa. Hyvä ilmanvaihto lisää myös työtilan viihtyisyyttä.

Työtilan valaistus

Yhdenmukainen huonevalaistus on digitoinnin parhaiden käytäntöjen peruselementti. Esimerkiksi ikkunasta tulevan valon värilämpötilan tai kirkkauden muutokset voivat vaikuttaa dramaattisesti näytöllä olevan kuvan visuaaliseen hahmottamiseen. Työtilan tulisi olla ikkunaton, tai tila tulisi pystyä pimentämään.

Näyttöjen värienhallintaa koskevan ISO 12646 -standardin mukaan digitointitilan valaistuksen tulisi olla alle 32 luksia näyttöruudun ja katsojan välistä mitattuna, valon värilämpötilan noin 5000 K ja valon CRI:n eli värintoistoindeksin yli 90.

Valaistuksen voi mitata valaistusvärimittarilla. Niitä on markkinoilla useita, ja sellaiseen on suositeltavaa investoida. Myös älypuhelimiin on saatavilla valon ja värin mittaamiseen tarkoitettuja sovelluksia.

Jos digitointityöasemia on useita, niistä jokainen tulisi sijoittaa erilliseen huoneeseen tai erottaa riittävän kauas toisistaan tilanjakajilla, jotka minimoivat toiseen työasemaan vaikuttavan valon.

Näytöt tulisi sijoittaa siten, ettei näyttöön synny heijastuksia eikä valo osu suoraan näyttöön.

Puhtaus

Käsien pesu ennen aineistojen käsittelyä ja sen jälkeen on erittäin tärkeää, vaikka käyttäisi käsineitä. Pesu on välttämätöntä, jos käsineitä ei käytetä. Kädet pestään saippualla ja vedellä ja kuivataan perusteellisesti. Käsidesin käyttö ennen aineistojen käsittelyä on kielletty.

Vanhat asiakirjat jättävät usein likaa työskentelyalueelle ja digitointilaitteisiin. Pidä työskentelyalue puhtaana. Digitointilaitteet, alustat ja kuvauspöydät on puhdistettava säännöllisesti, jotta digitoitavaan objektiin ei pääse likaa ja pölyä.

Parhaiden käytäntöjen mukaan kaikki laitteet (objektiiveja ja kameroita lukuun ottamatta) tulisi pyyhkiä huolellisesti asianmukaisella puhdistusaineella ennen työn aloittamista ja uudelleen sen päätyttyä.

Tehokkaan HEPA-suodattimella varustetun pölynimurin käyttö on erittäin suositeltavaa. Normaalit pölynimurit päästävät hienojakoisen pölyn lävitseen ja likaavat työtilan ilman. Digitointitilojen puhtausvaatimukset on hyvä huomioida myös siivoussopimuksissa.

Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa aineistot ennen digitointia.

Tärinä

Pienikin tärinä vaikuttaa dramaattisesti kuvanlaatuun, etenkin kun käytetään voimakasta suurennosta (esim. filmien digitointi).

Tärinän lähteitä ovat esimerkiksi digitaalikameran peilin heilahtaminen, laitteiston jäähdytyspuhaltimet ja originaalin liikkuminen digitointitilanteessa.

Tärinää voi esiintyä myös varsinaisen digitoimisympäristön ulkopuolella. Esimerkiksi ajoneuvot, jäähdytyslaitteet tai louhintatyöt aiheuttavat resonansseja, jotka voivat ilmetä tärinänä digitointitilassa.

Tärinää voi vähentää esimerkiksi skannerin digitointinopeutta muuttamalla tai lisäämällä tärinää vaimentavia materiaaleja digitointilaitteisiin. Myös salamavalon käyttö voi tehokkaasti vähentää tärinän vaikutuksia kuvanlaatuun.