Actions

Sanasto

From Digitoinnin laadunhallinta

Oheinen sanasto sisältää tässä asiakirjassa käytettyä termistöä. Sanasto pohjautuu FADGI-suosituksen sanastoon, mutta sitä on täydennetty muun muassa Suomen museokentälle keskeisillä käsitteillä.

Adobe RGB (1998)

Adobe RGB (1998) on puna-vihreä-sininen väriavaruus, joka on suunniteltu toistamaan tietokoneen näytöllä valtaosa CMYK-väritulostimien väreistä. Adobe RGB (1998) -väriavaruus on huomattavasti laajempi kuin sRGB-väriavaruus, erityisesti syaanin ja vihreän väleillä.

Alipainepöytä (Vacuum table)

Litteä digitoimisalusta, jossa on useita alipainejärjestelmään yhteydessä olevia pieniä reikiä. Digitoitava objekti (esim. valokuva tai kartta) asetetaan alipainepöydälle, jotta se tasoittuisi. Alipaineen voimakkuutta on usein mahdollista säätää tarpeen mukaan. Konservointikäytännöt saattavat rajoittaa alipainepöytien käyttöä, jotta alkuperäisaineistojen vahingoittumisen riski olisi vähäisempi.

Analysointiohjelmisto

Digitaalisen kuvan laadun testaamiseen kehitetty ohjelmisto, jota yhdessä referenssikohteiden eli targettien kanssa käytetään digitoinnin laadun mittareiden ja niihin perustuvien digitoinnin laatutasojen saavuttamisen ohjelmalliseen arviointiin. Lue lisää: Ohjelmistot ja targetit

Apokromaattinen objektiivi (Apochromatic lens)

Objektiivi, joka on suunniteltu tarkentamaan kaikki värit samaan tasoon. Filmien digitoimiseen käytettävien objektiivien tulisi olla apokromaattisia ja tasokorjattuja.

Arkistotallenne

Arkistotallenteet edustavat parasta originaalista tuotettua, pysyvään säilytykseen tarkoitettua digitaalista tallennetta. Parhaassa digitaalisessa tallenteessa digitoinnille asetetut tavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin ja se soveltuu hyvin käyttötallenteiden luomiseen. Originaalien luonteesta ja digitoinnin tarkoituksesta riippuen organisaatio voi tuottaa useamman kuin yhden arkistotallenteen. Lue lisää: Tiedostomuodot.

Artefakti (Artifact)

Kuvan vääristyminen digitaalisessa laitteessa. Termillä viitataan monenlaisiin kuvauksen tai tietojen prosessoinnin yhteydessä syntyneisiin ei-toivottuihin ominaisuuksiin tai virheisiin digitaalisissa tallenteissa. Yleisiä artefakteja ovat esimerkiksi kohina (noise), kromaattinen vääristymä (chromatic faaberration), ylisaturaatio (blooming), interpolaatio (interpolation) ja pakkaamisen aiheuttamat virheet (imperfections created by compression).

Bittisyvyys (Bit depth)

Kuvan kunkin pikselin esittämiseen käytettyjen bittien määrä. Toisinaan termi kuvaa bittien kokonaismäärää kerrottuna kokonaiskanavien määrällä. Bittisyvyys määrittelee sävyjen ja värien enimmäismäärän digitaalisessa kuvatiedostossa, mutta ei määritä tai takaa tämän informaation laatua. Bittisyvyyttä kutsutaan myös värisyvyydeksi. Lue lisää: Bittisyvyys.

CMYK

Painokoneissa käytetty subtraktiivinen värimalli, joka perustuu syaaniin (C), magentaan (M), keltaiseen (Y) ja mustaan (K). Näitä värejä kutsutaan usein prosessiväreiksi. Syaani absorboi valkoisen valon punaisen komponentin, magenta vihreän ja keltainen sinisen.

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy

Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama tietotekniikan osaamiskeskus, joka vastaa muun muassa kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen tuotetuista kansallisista palveluista (PAS-palvelut). Lue lisää: csc.fi

Dataloggeri (Data logger)

Elektroninen laite, jota käytetään digitointitilan olosuhteiden (lämpötila ja suhteellinen kosteus) automaattiseen tarkkailuun ja tallentamiseen. Dataloggerin käyttö mahdollistaa olosuhteiden mittaamisen, dokumentoinnin, analysoinnin, validoinnin ja yhdenmukaisten ympäristöolosuhteiden ylläpitämisen digitointitiloissa.

Delta E

Väritarkkuuden arvioinnissa käytettävä mittari/mittayksikkö, joka usein kirjoitetaan muodossa ΔE tai E*. Delta E ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color) välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Lue lisää: https://www.viewsonic.com/library/creative-work/what-is-delta-e-and-why-is-it-important-for-color-accuracy/

Digitaalinen kuva (Digital image)

Pikseleistä koostuva digitaalinen esitys alkuperäisestä objektista. Muuntaminen digitaaliseen muotoon voi tapahtua esimerkiksi digikameralla tai skannerilla. Digitaalinen kuva tallennetaan kuvatiedostona. Vaihtoehtoisesti käytetään muun muassa termejä digitaalikuva ja digitaalinen ilmentymä. Termillä voidaan viitata myös digitaaliseen kuvatiedostoon.

Digitaalinen kuvankäsittely (Image processing, digital)

Digitaalisesti koodatun kuvadatan manipulointi (sen pakkaaminen tai kuvanparannus). Tyypillisiä kuvankäsittelytoimenpiteitä ovat koon muuttaminen (resizing), rajaaminen (cropping), terävöittäminen (sharpening), kiertäminen (rotating) sekä värien tai kontrastin säätäminen (adjusting color / contrast).

Digitointi (Digitization)

Prosessi, jossa analogisessa muodossa oleva objekti muunnetaan digitaaliseen muotoon. Teknisemmin ilmaistuna kyse on analogisen signaalin tallentamisesta digitaaliseen muotoon: digitoitavasta objektista (valosta) peräisin olevat analogiset signaalitiedot muunnetaan digitaalisesti koodattuun muotoon.

Digitointiohjelmisto

Digitointilaitteiston hallintaan soveltuva ohjelmistoa, jota käytetään esimerkiksi kameran valotusajan, herkkyyden, aukon ja tarkennuksen säätöön. Tunnettuja digitointiohjelmistoja ovat esimerkiksi Capture One, Lightroom tai laitekohtaiset ohjelmistot, kuten Nikon Camera Control Pro.

D-max

Filmin tai vedoksen tihein (mustin/tummin) kohta, jonka skanneri tai muu laite pystyy erottamaan mustasta. Lue lisää: http://www.idigitalphoto.com/dictionary/D-max

D-min

Filmin tai vedoksen vähiten tiheä (valkoisin/vaalein) kohta, jonka skanneri tai muu laite pystyy erottamaan valkoisesta. Lue lisää: http://www.idigitalphoto.com/dictionary/D-min

DPI, pistettä tuumalle (Dots per inch)

DPI-termi liittyi alun perin tulostamiseen. Se ilmaisee, kuinka monta väripistettä sijoitetaan yhden tuuman matkalle. Nykyisin termejä DPI ja PPI (pikseliä tuumalle) käytetään osittain toisensa synonyymeinä. Skannerivalmistajat ilmoittavat usein resoluutioerittelyt yksikössä DPI.

Dynaaminen alue (Dynamic range)

Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

ECIRGB_v2

Metamorfoze Preservation Imaging Guidelines -ohjeistuksen suosittelema väriavaruus, jonka on kehittänyt European Color Initiative. Kyseessä on tekninen päivitys eciRGB 1.0 väriavaruuteen.

Esikatselukuva (Thumbnail image)

Pieni, matalaresoluutioinen tiedosto, jota käytetään tavallisesti digitaalisen kuvan esikatseluun. Esikatselukuva linkitetään usein saman digitaalisen kuvan korkeamman resoluution versioon.

EXIF (Exchangeable image file format)

TIFF-, JPEG- ja RIFF WAV -kuvatiedostoihin liitettävä metatietojen ryhmä. EXIF-metatiedot sisältävät muun muassa kuvatessa käytetyt asetukset, kuvauspaikan ja -ajan. EXIF-tietorakenne perustuu TIFF-tunnisteisiin, ja TIFF- ja EXIF-metatiedoissa on merkittävää päällekkäisyyttä. EXIF-tietorakenteessa määritellään myös kuva- ja äänitiedostojen suhteen ilmaisevat tiedot.

Flat fielding

Prosessi, joka korjaa kameran kuvakennon pikseliherkkyyden vaihteluista, objektiivin pölyisyydestä tai vaurioista, epätasaisesta valaistuksesta tai optisen reitin vääristymistä johtuvat epäsäännöllisyydet pikseliarvoissa. Tuloksena on koko kuva-alalta tasaisesti valaistu kuva. Flat fielding -ohjelmalla voidaan edistää kuvien yhtenäisyyttä.

Gamma ja gammakorjaus (Gamma correction)

Gamma ja gammakorjaus liittyvät valonvoimakkuuksien lineaaristen esitysten ja ihmissilmän epälineaarisen vasteen välisen eron tasoittamiseen. Gamma määrittelee pikselin numeerisen arvon ja sen todellisen luminanssin suhteen. Gammakorjaus on kuvankäsittelytoiminto, joka korjaa digitointijärjestelmien ja näyttölaitteiden epälineaarisuuksia ja kontrastieroja. Nykyään gammakorjauksen sijasta käytetään usein ICC-väriprofiileita.

Lue lisää: https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/gamma-correction.htm

Geometrinen vääristymä (Distortion, geometric)

Digitaalikuvan vääristymä, jossa digitoidun objektin todellinen geometria ei ilmene totuudenmukaisesti. Esimerkiksi tynnyrimäisyys (barrel), jolloin neliön sivut käyristyvät ulospäin ja tyynyvääristymä (pincushion), jolloin neliön sivut käyristyvät sisäänpäin, ovat geometrisiä vääristymiä. Geometrisia vääristymiä voivat aiheuttaa esimerkiksi digitointijärjestelmän optiikka, kennoviat tai kameran väärä sijainti suhteessa digitoitavan objektin tasoon.

H- ja D-käyrä (H and D curve)

Valokuvanegatiivin sävyasteikko on epälineaarinen siten, että sen keskialue on suhteellisen lineaarinen ja sen kontrasti pienempi kohdissa, joissa filmin tiheys on korkeampi tai matalampi. Jos arvot mitataan ja esitetään kaaviona, ne näyttävät hiukan S-kirjaimelta. Tätä kutsutaan H- ja D-käyräksi.

Hajavalo (Flare)

Valokuvauksessa ja digitoinnissa objektiivin hajavalo viittaa yleensä ei-toivottuun valoon, joka siroaa objektiivin sisäisten heijastusten tai tasalaatuisuuden puutteiden takia.

Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Lens_flare

Hakutaulukko (Lookup table, LUT)

Ristiviittein varustettu taulukko, joka yhdistää lähtöarvon kaikkiin mahdollisiin syöttöarvoihin, jolloin ohjelmistot voivat tehdä laskelmia hyvin nopeasti. Hakutaulukko on hyödyllinen väriavaruuksien arvioinnissa ja korjaamisessa.

Harmaasävy (Grayscale)

Kuvatyyppi, joka koostuu valkoisesta mustaan vaihtelevista harmaan sävyistä. Yleensä harmaasävykuvissa käytetään 8 bittiä pikseliä kohti, mikä tuottaa 256 sävyä tai intensiteettitasoa.

Heijastava objekti eli pintaoriginaali (Reflective object)

Objekti, jota katsotaan tai käytetään siten, että sen pintaan osuva valo heijastuu kokonaan tai osittain. Suomessa heijastavia objekteja kutsutaan pintaoriginaaleiksi. Useimmat heijastavat objektit ovat pääosin läpinäkymättömiä, mutta ne voivat olla myös läpikuultavia. Esimerkiksi ohut painettu paperi päästää lävitseen merkittävän osan siihen kohdistuvasta valosta, mutta silti sitä käytetään heijastavana objektina tekstin lukemiseen ja mahdollisen grafiikan tulkintaan.

Heijastus, peilimäinen (Reflection, specular)

Peilimäinen heijastus on heijastustyyppi, joka havaitaan valon heijastuessa kiiltävästä tai peilimäisestä pinnasta siten, että valonsäteen tulokulma on yhtä suuri kuin sen heijastuskulma. Peilimäistä heijastusta voi esiintyä objektin koko pinnalla tai vain osassa sen pintaa.

HDR-kuvantaminen (High dynamic range, HDR)

HDR-kuvantamisella eli suuren dynaamisen alueen (HDR) kuvantamisella tarkoitetaan valokuvaustekniikoita, jotka mahdollistavat tavallista laajemman dynaamisen alueen. Tällöin samaan kuvaan saadaan sekä tummimmat että kirkkaimmat sävyt; esimerkiksi ulkona tapahtuvassa kuvauksessa suorassa auringonpaisteessa olevat vaaleat kohteet sekä syvällä varjossa olevat alueet.

Herkkyys (Sensitivity)

Filmin tai digitaalikameran kennon kyky reagoida valoon.

ICC-väriprofiili

ICC-väriprofiili määrittelee, miten kuvissa olevia pikseleitä kuvaavat numeeriset arvot tulkitaan. Se on eräänlainen ”suodatin”, joka muuntaa väri informaation yhdeltä laitteelta toiselle. Laatuhallitussa digitoinnissa ICC-väriprofiili luodaan targetin avulla kutakin digitointi-istuntoa ja sen kuvia varten. Kaikki laitteet, jotka tallentavat tai toistavat värejä ovat profiloitavissa. Lue lisää: Värienhallinta.

ISO (filmin herkkyys)

Filmikuvauksessa ISO-lyhennettä seuraava numero (esim. 400) kertoo filmin emulsion herkkyyden valolle. Mitä suurempi ISO-lukema, sitä herkempi filmi on valolle. Digitaalikameroissa ja skannereissa kuvakennolla on kiinteä herkkyys, mutta puhekielistä ISO-termiä käytetään edelleen samalla tavalla kuin filmikuvauksen aikaan. Kun digitaalisen kuvantamislaitteen ISO-herkkyyttä muutetaan, kuvakennon herkkyyden sijasta muuttuu vahvistus (gain). Vahvistuksen suurentaminen lisää kennolta tulevan signaalin vahvistusta, jolloin kenno vaikuttaa herkemmältä. ISO-lukeman suurentaminen digitaalikamerassa tai skannerissa lisää kohinaa, mikä heikentää signaali-kohinasuhdetta (SNR).

JHOVE

JHOVE on digitaalisten objektien, kuten erilaisten tiedostojen, validointiin ja identifikaatioon tarkoitettu avoimen lähdekoodin ohjelma. Ohjelmaa voi käyttää sekä komentoriviltä että graafisella käyttöliittymällä. Lue lisää: https://jhove.openpreservation.org/

JPEG

JPEG-standardi määrittelee mustavalko- ja värikuvien yleisimmän pakkausmenetelmän. JPEG-pakattuja kuvia voidaan tarkastella missä tahansa internet-selaimessa ja sadoissa sovelluksissa. JPEG:n pakkausastetta on mahdollista säätää, jotta käyttäjä voi tasapainottaa kuvanlaadun ja tiedostokoon. PAS-palveluiden määrittelyiden mukaan JPEG on säilytyskelpoinen tiedostomuoto.

JPEG 2000 (JP2)

Joint Photographic Experts Groupin kehittämä JPEG 2000 -tiedostomuoto tukee sekä häviötöntä että häviöllistä pakkaamista. JPEG:iin verrattuna JPEG 2000:n kuvanlaatu on parempi ja tiedostokoko pienempi. JPEG 2000 on ISO-standardoitu (ISO/IEC 15444-1) ja se tukee harmaasävykuvia sekä RGB- ja CMYK-väritiloja. PAS-palveluiden määrittelyiden mukaan JPEG 2000 on säilytyskelpoinen tiedostomuoto.

Kaksisävykuva (Bitonal digital image)

Yksibittinen kuva, joka muodostuu vain mustista ja valkoisista pikseleistä. Yksittäisen pikselin lukuarvo on joko 0 (musta) tai 1 (valkoinen). Tällaista kuvaa käytetään usein esimerkiksi typografiassa ja line art -grafiikassa.

Kalibrointi (Calibration)

Kalibroinnissa mittalaitteen näyttämää verrataan tarkempaan mittaan, esimerkiksi mittanormaaliin. Vertailun tuloksena saatu mittalaitteen virhe korjataan joko korjauskertoimella tai virittämisellä. Toisin sanoen kalibroinnilla tarkoitetaan jonkin laitteen, esimerkiksi näytön säätämistä vakioarvoihin, jotta kyseisen laitteen tulokset olisivat luotettavia. Esimerkiksi näytön kalibrointi optimoi näytön väritulosteen.

KAM-sektori

Lyhenteellä viitataan kirjasto, arkisto ja museo -toimialan organisaatioiden muodostamaan kokonaisuuteen tai sektoriin.

Kansainvälinen standardointijärjestö, ISO (International Organization for Standardization)

Maailman suurin standardointialan järjestö, joka on julkaissut yli 17 000 kansainvälistä standardia. ISO-standardeja kehittää 200 teknistä komiteaa, joihin kuuluu tai osallistuu teollisuuden, tekniikan, liike-elämän valtion virastojen, kuluttajajärjestöjen, korkeakoulujen ja testauslaboratorioiden edustajia.

Keskisävyt (Midtones)

Sävyalueen keskellä, valkoisen ja täysin tummien värien keskivälillä sijaitsevat värit. Keskisävyjen sävyalue käsittää kuvan sävyt alkaen n. 30 %:sta päättyen n. 70 %:iin.

Kirkkaus (Brightness)

Visuaalisen aistimuksen määre, joka kuvaa valon havaittua voimakkuutta. Kirkkaus on yksi värin määrittävästä kolmesta määreestä. Kaksi muuta määrettä ovat värisävy (hue) ja värikylläisyys (saturation).

Kohina (Noise)

Kuvan virhe, joka erottuu kuvasta väärän värisinä pikseleinä (kromaattinen kohina) sekä kirkkauden vaihteluna (luminanssin kohina). Vaikka kohinaa pidetään usein satunnaisena ilmiönä, se voi olla joko satunnaista tai systemaattista (kuviollista). Kohinan määrä kasvaa, kun ISO-arvoa nostetaan.

Kolorimetria (Colorimetry)

Värien havainnointiin ja mittaamiseen kohdistuva tieteenala.

Komposiittikuva

Kuva, joka on luotu yhdistämällä useita digitaalisia kuvia yhdeksi kuvaksi. Esimerkiksi suurikokoisia aineistoja voi olla tarpeen kuvata osissa, jonka jälkeen osat yhdistetään kuvankäsittelyohjelmistolla. Kts. myös stitching-menetelmä.

Kontrasti (Contrast)

Valoisuustason ero kuvan tarkasteltavien alueiden välillä.

Koodaus (Encoding)

Signaalin tai datan muuntaminen koodiksi ohjelmoidun algoritmin avulla. Koodia voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, esimerkiksi analogisen informaation muuntamiseen digitaaliseen muotoon tai tietojen pakkaamiseen siirtoa tai tallentamista varten.

Kromaattinen (Chromatic)

Valo, jonka värin laatu on havaittavissa. Kromaattisen vastakohta on akromaattinen. Kaikki värit (paitsi harmaa, musta ja valkoinen) ovat kromaattisia.

Kromaattinen aberraatio (Chromatic aberration)

Kuvan virhe, joka johtuu siitä, että valon eri aallonpituudet tarkentuvat eri etäisyyksille objektiivista. Tällöin tarkennus vaihtelee kuvakennon pinnalla valon värin tai aallonpituuden mukaan. Kromaattinen aberraatio nähdään värien kohdistusvirheenä (color fringing) erityisesti kuvissa, joissa on suurikontrastisia ääriviivoja.

Kuva-ala

Visuaalisella tarkastelulla kuvassa näkyvä informaatio eli kuvassa näkyvä alue.

Kuvakenno (Sensor)

Laite, joka muuntaa optisen kuvan sähköiseksi signaaliksi. Kuvakennot havaitsevat ja välittävät informaatiota, jota käytetään digitaalisten kuvien luomiseen. Esimerkiksi digitaalikamerassa valo saapuu objektiivin läpi kuvakennolle, jonka eriväriset suotimet erottelevat värisävyt ja kamera tallentaa muodostetun kuvan.

Kuvankäsittelyohjelmisto

Tässä dokumentissa termi kuvankäsittelyohjelmisto viittaa ohjelmistoihin, jotka on tarkoitettu digitaalisten kuvien muokkaamiseen (esimerkiksi Photoshop).

Kuvan näytteenottotiheys (Sampling rate, image)

Digitaalisen näytteenoton spatiaalinen taajuus. Vierekkäisten pikselien välinen etäisyys keskeltä keskelle mitattuna.

Kuvasuhde (Aspect ratio)

Kuvan vaaka- ja pystymittojen suhde. Vaakamitta ilmoitetaan yleensä ensin. Esimerkiksi 10 cm (pystysuunta) x 15 cm (vaakasuunta) tulosteen kuvasuhde on 3:2.

Kuvien yhteenliittäminen (Stitching)

Kuvankäsittelymenetelmä, jossa yhdistetään useita toisiinsa limittyviä digitaalisia kuvia yhden suurikokoisen kuvan luomiseksi. Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin kun suurta objektia ei saada digitoitua yhdellä kerralla. Lue lisää: 12.4 Kuvien yhteenliittäminen (stitching).

Käsinkirjoitetun tekstin tunnistus (Handprint character recognition, HCR tai Handwritten text recognition, HTR)

Prosessi, joka muuntaa käsinkirjoituksen tai tekstauksen koneluettaviksi merkeiksi. Toiminto liittyy optiseen merkintunnistukseen (OCR).

Käyttötallenne

Käyttötallenteet ovat eri tarkoituksiin, kuten verkko- tai julkaisukäyttöön luotuja käyttö-, näyttö- ja katselutallenteita. Käyttötallenteet tuotetaan käsittelemällä yhden tai useamman arkistotallenteen sisältöä. Lue lisää: Tiedostomuodot.

Leikkautuminen (Clipping)

Signaalin äkillinen leikkautuminen, kun signaali ylittää järjestelmän kyvyn erottaa signaaliarvot tietyn tason ylä- tai alapuolella. Jos leikkautuminen tapahtuu signaalin amplitudin yläreunassa, vaaleat sävyt eivät erotu kuvissa. Jos leikkautuminen tapahtuu signaalin amplitudin alareunassa, tummat sävyt eivät erotu kuvissa.

Loittorengas

Loittorengas on kameran rungon ja objektiivin väliin asetettava lisälaite, joka muuttaa objektiivin tarkennusaluetta. Loittorenkaan avulla objektiivi pystyy tarkentamaan lähemmäs.

Luminanssi (Luminance)

Luminanssi on fotometrian suure, joka kuvaa pinnalta lähtevän valon voimakkuutta – toisin sanoen pinnan kirkkautta. Luminanssin mittayksikkönä käytetään kandelaa per neliömetri (cd/m2).

Läpivalaistava objekti (Transmissive object)

Objekti, jota yleensä katsotaan tai käytetään tavalla, joka mahdollistaa valon kulkemisen objektin toiselta puolelta toiselle. Tällaisen objektin katselu tai käyttö tapahtuu sen läpäisevän valon avustuksella. Esimerkkejä läpivalaistavista objekteista ovat diakuvat ja negatiivit. Suomessa käytetään usein termiä läpivalaistava originaali.

Megapikseli (Megapixel)

Yksi megapikseli sisältää miljoona pikseliä. Megapikselin yleinen lyhenne on Mpx (MP). Kameran kuvakennon megapikselien määrä on yksi yleisimmistä digitaalikameroiden erittelyissä ja vertailussa käytettävistä ominaisuuksista.

Metatiedot (Metadata)

Metatieto on aineiston kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kuvailevaa informaatiota. Metatietoa käytetään esimerkiksi aineiston tunnistamiseen, hakuun, paikantamiseen ja pitkäaikaissäilyttämiseen. Metatiedot voidaan luokitella eri metatietotyyppeihin. Suomessa ne jaotellaan yleensä kuvaileviin, rakenteellisiin ja hallinnollisiin metatietoihin. Hallinnolliset metatiedot jaetaan edelleen tekniseen, käyttöoikeudelliseen ja pitkäaikaissäilytystä koskevaan metatietoon. Lue lisää: Metatiedot.

Mikrofilmi (Microfilm)

Etenkin asiakirjanhallinnan alalla hyödynnetty tallennusmenetelmä. Mikrofilmi sisältää voimakkaasti pienennetyn kuvan alkuperäisaineistosta ja on tarkasteltavissa vain erityisillä lukulaitteilla. Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrofilmi

Mittakaavaviivain (Reproduction Scale)

Asteikko, joka sisältää tunnetun fyysisen mitta-asteikon (tuuma, cm). Se antaa tietoa alkuperäisen objektin koosta. Esitysmittakaava kuvataan yleensä yhdessä digitoitavan objektin kanssa.

Modulaation siirtofunktio (Modulation Transfer Function, MTF)

Modulaation siirtofunktiolla voidaan luonnehtia digitointijärjestelmän terävyyttä.

Se mittaa digitointijärjestelmän kykyä siirtää tarkkuustasot digitoitavasta objektista digitaaliseen kuvaan. Spatiaalinen taajuusvaste eli SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku MTF:lle.

Moiré-kuvio (Moiré pattern)

Geometrinen virhekuvio, joka syntyy kahden geometriavirheen (usein puolisävykuvion ja kennon geometrioiden) virheellisestä vuorovaikutuksesta.

Monokromaattinen (Monochromatic)

Yhdestä värisävystä koostuva valo tai kuva.

Newtonin renkaat (Newton’s rings)

Kehämäisiä häiriökuvioita, jotka syntyvät tasaisen ja hyvin lievästi kuperan lasilevyn pinnalle, kun levyt painetaan yhteen.

Nyquistin teoreema ja taajuus (Nyquist principle and frequency)

Nyquistin teoreeman mukaan analogisesta signaalista tulee ottaa näytteitä vähintään kaksinkertaisella taajuudella muunnettavan signaalin maksimitaajuuteen verrattuna, muutoin digitaalinen signaali vääristyy. Nyqvistin taajuus on korkein mahdollinen taajuus, joka voidaan koodata tietyllä näytteenottotaajuudella, jotta signaali on mahdollista rekonstruoida täysin. Kameran kennossa Nyquistin taajuus vastaa 0,5 sykliä/pikseli. Puolikas näytteenottotaajuus on puolet 400 ppi:stä, tai 200 sykliä/tuuma.

Oikaiseminen (Deskew)

Kuvankäsittelytoimenpide, jolla korjataan digitaalisen kuvan vinous.

Optinen merkintunnistus, OCR (Optical Character Recognition)

Optinen merkintunnistus (OCR) eli konekirjoitetun tekstin tunnistus tai tekstintunnistus on tekniikka, joka mahdollistaa koneen generoimia merkkejä edustavien pisteiden tai pikselien muuntamisen rasterikuvasta digitaalisesti koodatuksi tekstiksi. Tekstin tunnistamisen ja koodaamisen lisäksi OCR-ohjelmat pyrkivät tunnistamaan ja koodaamaan asiakirjan sivun rakenteelliset elementit, kuten sarakkeet ja ei-tekstimuotoiset graafiset elementit. OCR on yleensä osa työnkulkua, joka alkaa asiakirjojen skannaamisella.

Optoelektroninen muuntofunktio, OECF (Opto-Electronic Conversion Function)

Laitteiston digitaalinen vaste valoärsykkeisiin. Tarkemmin ilmaistuna mitatun luminanssin (input luminance) ja sen digitaalisen vastineen (digital output) suhde opto-elektronisessa digitointijärjestelmässä. OECF on tärkeä mittari digitaalikameran suorituskyvyn arvioinnissa. Lue lisää: ISO 14524.

Otsake (Image file header, header)

Kuvatiedoston teknisten tietojen otsake, joka sisältää teknisiä metatietoja. Huom! Termi ei viittaa tiedostonimeen.

Pakkaaminen (Data compression)

Tietojen koodaaminen siten, että pakattu tieto vie pakkaamattomaan tietoon verrattuna vähemmän tilaa. Pakkaustekniikat voidaan luokitella kahteen pääluokkaan, häviöttömiin ja häviöllisiin. Tietojen pakkaaminen häviöllisellä pakkaustekniikalla johtaa tietojen häviämiseen. Puretut tiedot eivät vastaa täysin alkuperäisiä pakkaamattomia tietoja. Kun käytetään häviötöntä pakkaustekniikkaa, puretut tiedot vastaavat täsmälleen alkuperäisiä pakkaamattomia tietoja.

PAS-palvelut

Pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä useiden kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan. PAS-palveluilla tarkoitetaan kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen tuotettuja palveluita. Suomessa kansalliset pitkäaikaissäilytyspalvelut tarjoaa ja omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja niiden toteutuksesta vastaa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

PDF (Portable Document Format)

Tiedosto, jonka sisältö, rakenne ja ulkoasu säilyvät alkuperäisessä asussaan riippumatta käyttäjän sovelluksesta, laitteistosta tai käyttöjärjestelmästä. PDF on ISO-standardisoitu tiedostomuoto (ISO 32000-1). PAS-palvelut määrittelevät PDF:n vain siirtokelpoiseksi tiedostomuodoksi. PDF/A taasen on määritelty säilytyskelpoiseksi.

PDF/A (Portable Document Format Archive)

Pitkäaikaissäilytykseen ja arkistointiin tarkoitettu ISO-standardisoitu tiedostomuoto. PDF/A eroaa PDF-tiedostomuodosta mm. salaustekniikan ja fonttien lukemistekniikan osalta. PAS-palvelut määrittelevät PDF/A:n säilytyskelpoiseksi tiedostomuodoksi. PDF taasen on määritelty vain siirtokelpoiseksi tiedostomuodoksi.

Pikseli (Pixel)

Lyhenne px. Pikseli voi viitata joko digitaalisen kuvan tai digitaalisen kuvakennon komponenttiin. Digitaalisessa kuvassa pikseli on kuvan rakenteen pienin yksittäinen tietoyksikkö. Rasteridataan perustuva kuva voidaan mieltää ruudukoksi, jonka jokaista solua kutsutaan pikseliksi. Yhden pikselin tallentaman datan määrä voi vaihdella, mikä ilmaistaan bittisyvyytenä (bit depth) tai bitteinä pikseliä kohti (bits per pixel).

Skannerin tai digitaalikameran kuvakennossa pikseli on pienin valoon reagoiva komponentti tai solu. Kuvakennon muodostavien pikseleiden määrä ilmaistaan yleensä megapikseleinä tai miljoonina pikseleinä, ja se on digitointilaitteen ominaisuuksien ensisijainen mittapuu.

Posterisaatio (Posterization)

Ilmiö, joka syntyy, kun kuvan sävyjen (värien) määrää vähennetään siten, että sävyjen välille muodostuu selvä ero portaattoman siirtymän sijasta.

PPI, pikseliä tuumalle (Pixels per inch)

PPI ilmaisee tuumalle mahtuvien pikseleiden määrän. Tämä mittayksikkö kertoo digitointilaitteen erottelukyvystä tai digitaalisen kuvan resoluutiosta. Nykyisin termejä PPI (pikseliä tuumalle) ja DPI (pistettä tuumalle) käytetään osittain toisensa synonyymeinä.

Profiilin yhteysavaruus, PCS (Profile Connection Space)

Laiteriippumaton mittausjärjestelmä, joka kuvaa värejä siten kuin ihminen ne näkee. PCS määräytyy yleensä automaattisesti lähdeväriprofiilin perusteella. Muunnos väriprofiilista toiseen tehdään PCS:n kautta, jossa lähdeprofiilin arvot muunnetaan vastaamaan kohdeprofiilin arvoja.

Lue lisää: https://www.color.org/profile.xalter

ProPhoto RGB

ProPhoto RGB on Kodakin ensisijaisesti valokuvaussovelluksiin kehittämä laaja-alainen väriavaruus. Se kattaa 90 % CIE L*a*b* -väriavaruudesta (Adobe RGB vain 50 %). ProPhoto RGB tunnetaan myös nimellä ROMM RGB, joka on lyhenne sanoista Reference Output Medium Metric RGB.

Rajaaminen (Cropping)

Kuvankäsittelytoimenpide, jossa digitaalisesta kuvasta poistetaan ei-toivottu osa tai osia. Rajaaminen tehdään yleensä siksi, että halutaan poistaa osa kuvan yhdestä tai useammasta ulkoreunasta. Rajaaminen voidaan suorittaa eri tavoin käyttötarkoituksesta riippuen.

Rasteridata (Raster data)

Data, jossa kuvaelementtien (pikselien) ruudukko tai rasteri on mapattu edustamaan visuaalista objektia, kuten valokuvaa. Termi rasteridata asetetaan usein vastakkain termin vektoridata kanssa. Vektoridatassa geometriset pisteet, viivat, käyrät ja muodot perustuvat matemaattisiin yhtälöihin, jolloin kuva luodaan ilman tietojen kartoittamista pikseleiksi.

Rasterikuva (Raster image)

Rasteridataan perustuva kuva.

RGB

Additiivinen eli lisäävä värimalli, joka perustuu kolmeen ensisijaiseen väriin: punainen (R), sininen (B) ja vihreä (G).

Renderöintitapa (Rendering intent)

Renderöinnillä tarkoitetaan tiettyjen kappaleiden tai kuvien esittämistä näytöllä. Renderöintitapa on menetelmä tai ohjeisto väriarvojen mappaamiseksi tai muuntamiseksi väriavaruudesta toiseen (yleensä muunnettaessa laajemman asteikon väriavaruudesta suppeamman asteikon väriavaruuteen). ICC määrittelee neljä renderöintitapaa: absoluuttinen kolorimetrinen (absolute colorimetric), suhteellinen kolorimetrinen (relative colorimetric), aistinvarainen (perceptual) ja saturaatio (saturation).

Resoluutio (Resolution)

Digitointijärjestelmän kyky erotella objektin yksityiskohtia digitaalisessa kuvassa.

Signaalin näytteenottotaajuus (Sampling frequency, signal)

Ilmaisee, millä taajuudella alkuperäisestä signaalista otetaan näytteitä, kun signaalia muunnetaan analogisesta digitaaliseksi.

Signaali-kohinasuhde, SNR (Signal-to-noise ratio)

Kuvaa vastaanotetun signaalin laatua ilmoittamalla, mikä on ihanteellisen signaalin suhteellinen teho ei-toivotun signaalin (eli kohinan) tehoon nähden. SNR ilmaistaan yleensä desibeleinä. Mitä suurempi SNR on, sitä laadukkaampi signaali on vastaanotettu.

Siirtokelpoinen tiedostomuoto

PAS-palveluissa tiedostomuodot luokitellaan säilytyskelpoisiin ja siirtokelpoisiin. Siirtokelpoisilla tiedostomuodoilla tarkoitetaan PAS-palveluun siirrettävissä tietopaketeissa hyväksyttäviä tiedostomuotoja. Siirtokelpoisia ovat tiedostomuodot, joita käytetään useassa PAS-palvelua hyödyntävässä organisaatiossa ja joissa pitkäaikaissäilytettävää aineistoa on runsaasti tallennettu. Kaikki säilytyskelpoiset tiedostomuodot ovat myös siirtokelpoisia, mutta kaikki siirtokelpoiset eivät ole säilytyskelpoisia. Lisää: Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot / CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Skannaaminen

Skannaus tarkoittaa kaksiulotteisen objektin (kuten asiakirjan tai valokuvan) muuntamista digitaaliseksi kuvaksi kuvanlukijalla eli skannerilla.

Spatiaalinen taajuus (Spatial frequency)

Sykleittäin toistuvan ominaisuuden (esimerkiksi viivastossa) välinen etäisyys. Käytetään erotuskyvyn mittauksessa. Lue lisää: https://fi.frwiki.wiki/wiki/Fr%C3%A9quence_spatiale#Optique

Spatiaalinen taajuusvaste, SFR (Spatial Frequency Response)

Funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku modulaation siirtofunktiolle (MTF). Lue lisää: SFR* / spatiaalinen taajuusvaste

sRGB

HP:n ja Microsoftin kehittämä vakio RGB-väriavaruus, joka on tarkoitettu käytettäväksi näytöissä, tulostimissa ja internetissä. sRGB voidaan esittää suoraan yleisimmillä näytöillä. Lue lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/SRGB

Suomen standardoimisliitto SFS ry

Standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. Vastaa standardisoinnista lukuun ottamatta sähkö- ja telealaa. Edistää standardien laadintaa ja suomalaisten näkökulmien huomioimista standardisointityössä. Lue lisää: Kotisivut / verkkokauppa

Säilytyskelpoinen tiedostomuoto

PAS-palveluissa tiedostomuodot luokitellaan säilytyskelpoisiin ja siirtokelpoisiin. Säilytyskelpoisten tiedostomuotojen arvioidaan olevan käyttökelpoisia vielä pitkään. Säilytyskelpoisiksi hyväksytään sellaiset tiedostomuodot, joissa tietosisällön säilyminen ja ymmärrettävyys voidaan taata pidemmällä aikavälillä. Kaikki säilytyskelpoiset tiedostomuodot ovat myös siirtokelpoisia. Lisää: Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot / CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Targetti eli referenssikohde (Reference target)

Tunnetut viitearvot omaavista testikuvioista koostuva kaavio, jonka avulla mitataan digitointijärjestelmän suorituskykyä ja digitointiprosessin laatua. Targettien pinnassa on erilaisia mitattavia alueita, esimerkiksi värialueita (patch), joiden perusteella mitataan värien toistokykyä, tai erilaisia geometrisiä kuvioita ja viivoja, joiden perusteella voidaan mitata mm. laitteiston kykyä tallentaa yksityiskohtia (SFR). Lue lisää: Targetit

Tarkasteltava alue (Region of interest, ROI)

Käsiteltäväksi, mitattavaksi tai tutkittavaksi valitun kuvan tarkasteltava osa-alue.

Tarkistussumma (Checksum, Hash algorithm)

Funktio, joka muuntaa datamerkkijonon kiinteän pituiseksi numeeriseksi merkkijonoksi. Tämä numeerinen merkkijono on yleensä paljon pienempi kuin alkuperäinen data. Tarkistussummat on suunniteltu siten, että todennäköisyys identtisen merkkijonon generoimiselle eri lähtötiedoista on hyvin pieni. Kaksi yleisintä tarkistussummaa ovat MD5 (Message-Digest Algorithm 5) ja SHA-1 (Secure Hash Algorithm). MD5-tarkistussummia käytetään tietojen eheyden vahvistamiseen digitaalisia tiedostoja siirrettäessä tai tallennettaessa.

Tavoitepiste (Aimpoint)

Tässä dokumentissa tavoitepisteellä tarkoitetaan arvoa, joka on asetettu tietylle tunnusluvulle/mittarille suorituskyvyn arviointia varten.

Tekniset metatiedot

Tekniset metatiedot kuvaavat aineiston tekniset piirteet. Ne kuvaavat kuvatiedoston syntyhistoriaa ja todentavat digitointiprosessissa syntyneen digitaalisen tallenteen autenttisuutta ja eheyttä. Kuvatiedostojen pakolliset tekniset metatiedot on määritelty PAS-palveluissa (Kts. Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot).

Terävyys (Sharpness)

Visuaalisesti havaittu terävyys tai yksityiskohtaisuus.

Terävöittäminen (Sharpening)

SFR:n vahvistaminen kuvankäsittelyllä, jotta saadaan aikaan terävämmiltä näyttäviä kuvia. Termi viittaa myös kuvankäsittelytoimintoihin, jotka parantavat (yleensä visuaalisesti tärkeiden) spatiaalisten taajuuksien kontrastia.

Tiedostomuoto (File format)

Tiedostomuodot ovat sovittuja tapoja tallentaa informaatiota digitaaliseen muotoon. Monille tiedostomuodoille on kehitetty standardi, jossa kuvataan, miten kyseisessä formaatissa oleva informaatio tulisi tallentaa digitaaliseen muotoon. Tiedostomuoto kertoo tiedoston rakenteen. Rakenteessa määritellään kääre (wrapper), muotoiltu data (formatted data) ja sulautetut metatiedot (embedded metadata).

TIFF

TIFF on mustavalko-, harmaasävy- ja värikuvien (RGB tai CMYK) tallentamiseen ja siirtämiseen kehitetty tiedostomuoto, joka voi olla pakattu tai pakkaamaton. PAS-palvelut määrittelevät pakkaamattoman TIFF:n säilytyskelpoiseksi tiedostomuodoksi.

Tiheys (Density)

Tiheydellä voidaan viitata joko läpäisytiheyteen tai heijastustiheyteen. Läpäisytiheys määrittää objektin läpi kulkevan valon prosenttiosuutta verrattuna objektiin osuvan valon määrään. Heijastustiheys taas mittaa, missä määrin objekti heijastaa valoa (verrattuna objektiin osuvan valon määrään).

Toleranssi (Tolerance)

Sallittu poikkeama määritetystä arvosta.

Valaistusvoimakkuus (Illuminance)

Fotometrian suure, jolla kuvataan tietylle pinta-alalle pinnalla lankeavan valon määrää. Valovoimakkuuden mittayksikkö on luksi (lx).

Valkotasapaino (White balance)

Valkotasapainolla tarkoitetaan valon värin aiheuttamaa muutosta digitoitavan objektin väreissä. Valkotasapaino ilmoitetaan kelvineinä (K) ja se kertoo miten kylmä tai lämmin kuva on – tässä yhteydessä puhutaan myös värilämpötilasta. Valkotasapaino voidaan asettaa kameralle olosuhteiden mukaisesti tai sitä voidaan muuttaa kuvankäsittelyohjelmistossa. Tavoitteena on, että värit näyttävät todenmukaisilta (valkoinen ja harmaa neutraaleilta).

Vallitseva valo (Ambient light)

Ympäristössä oleva valo, jota digitointijärjestelmä ei tuota. Vallitseva valo voi olla joko luonnonvaloa tai keinovaloa. Vallitseva valo on yleensä hallitsematonta ja mahdollisesti hyvin vaihtelevaa, mikä saattaa vaarantaa kuvanlaadun. Vallitsevan valon taso suhteessa digitointijärjestelmän tuottamaan valotasoon tulisi minimoida.

Valohäviö

Valon matka objektiivista kennolle on pidempi kuva-alan reunoilla kuin sen keskellä. Koska valon intensiteetti vähenee sen lähteen etäisyyden kasvaessa, kuva valottuu enemmän keskeltä kuin kulmista tai reuna-alueilta. Lue lisää: https://keskusmaja.fi/Valokuvaus/valohaive.htm

Valokaappi (Viewing booth)

Suljettu tai osittain suljettu alue, jossa on hallittu valaistus. Valokaappia käytetään, kun verrataan originaaleja jäljennöksiin tai arvioidaan visuaalisia objekteja, kuten paino-originaaleja, maalauksia tai jäljennöksiä. Valokaapeissa käytetään yleensä tunnettua standardivalaistusta, kuten D50- tai D65-valaistusta.

Valotus (Exposure)

Digitaalikuvauksessa valotus tarkoittaa kuvakennon vastaanottaman valon määrää. Valotus määräytyy kennon vastaanottaman valon voimakkuuden (fotonien lukumäärän) ja sen mukaan, kuinka kauan kenno altistuu valolle (valotus- tai suljinaika).

Vinjetoituminen (Vignetting)

Objektiivin tuottama optinen virhe, joka ilmenee tummempana tai vähäisempänä värikylläisyytenä kuvan reuna-alueilla (kuvan keskikohtaan verrattuna). Vinjetointi johtuu siitä, että reunat saavat vähemmän valoa.

Vinous (Skew)

Kaksiulotteisen digitaalisen kuvan suunnan poikkeama esimerkiksi paperin reunasta, tekstiviivoista tai muista visuaalisista viite-elementeistä. Vinous ilmaistaan numeerisesti: asteina poikkeamakulman tangenttina (joko myötä- tai vastapäivään).

Väriavaruus (Color space)

Väriavaruudella tarkoitetaan kaikkia värejä, joita digitointilaite voi käsitellä. Väriavaruus on hyödyllinen käsitteellinen työkalu tietyn laitteen tai digitaalisen tiedoston väriominaisuuksien kuvailemisessa. Esimerkkejä väriavaruuksista ovat Adobe RGB (1998), sRGB, ECIRGB_v2 ja ProPhoto RGB.

Värienhallinta (Color management)

Digitoinnin työnkulun jokainen elementti vaikuttaa digitaalisen kuvan renderöintiin. Värienhallinnalla tarkoitetaan prosessia, jonka tavoitteena on säilyttää kuvan värit samanlaisina läpi kuvan tuotannon eri askelien. Lue lisää: Värienhallinta.

Värienhallintamoduuli, CMM (Color Management Module)

CMM suorittaa laskelmat, jotka muuntavat värien määritykset väriavaruuksien välillä. CMM käyttää lähde- ja kohdeprofiileja sekä renderöintitapaa yksittäisten värien määrityksien muuntamiseksi väriavaruudesta toiseen. Lue lisää: Värienhallinta.

Värikanava (Color channel)

Värikanava tallentaa väritiedot yhdelle värimallin päävärikomponenteista. Esimerkiksi RGB-värimallissa on kolme erillistä värikanavaa: yksi punaiselle, yksi vihreälle ja yksi siniselle.

Värikylläisyys eli saturaatio (Saturation)

Värin määre, joka ilmaisee värin etäisyyttä saman vaaleustason harmaasta. Jos värillä ei ole kylläisyyttä, se on harmaan sävy. Saturaatio on yksi värin määrittävästä kolmesta määreestä. Kaksi muuta määrettä ovat värisävy (hue) ja kirkkaus (brightness).

Värilämpötila (Color temperature)

Värilämpötila kuvaa valon värisävyä. Sen mittayksikkönä on kelvin (K). Mitä korkeampi kelvinarvo, sitä valkoisemmalta valo näyttää. Jos värilämpötila on yli 5300 K, valo muistuttaa luonnollista päivänvaloa.

Värimalli (Color model)

Värimalli on tapa määrittää tai kuvata jokin väri numeerisesti. Tunnettuja värimalleja ovat esimerkiksi RGB ja CMYK. Esimerkiksi 24-bittisessä RGB-värimallissa punaisen, vihreän ja sinisen värikomponentin voimakkuus (8 bittiä kutakin värikanavaa kohti) esitetään asteikolla 0–255. Värin pienin intensiteetti ilmaistaan arvolla 0 ja suurin mahdollinen intensiteetti ilmaistaan arvolla 255. Värimallit luokitellaan additiivisiin ja subtraktiivisiin. Additiiviset värimallit (kuten RGB) perustuvat välittyvään valoon ja subtraktiiviset värimallit (kuten CMYK) heijastuvaan valoon.

Värintoistoindeksi, CRI (Color Rendering Index)

Värintoistoindeksi kertoo, miten lähellä valonlähteen spektrijakauma on referenssiä (auringonvaloa). Jos CRI-arvo on yli 90, valonlähde soveltuu kulttuuriperintöaineistojen digitointiin.

Värin virhetallennus (Color misregistration)

Digitoidun objektin yhdenmukaisten väripintojen virheellinen siirtymä digitaalisessa tallenteessa.

Väriprofiili (Color profile, profile)

Jokainen laite toistaa värit omalla tavallaan. Väriprofiilit ovat joko matriisi- tai hakutaulukko (LUT) -muotoisia numerojoukkoja, jotka kuvaavat laitteen värintoistokykyä. Ne mahdollistavat värien oikean tulkinnan eri laitteilla. Ilman väriprofiilia värit toistuvat eri laitteilla eri tavoin. Muunnos väriprofiilista toiseen tehdään profiilin yhteysavaruuden (PCS) kautta, jossa lähdeprofiilin arvot muunnetaan vastaamaan kohdeprofiilin arvoja.

Väriskaala (Gamut)

Värialue, jonka tietty näyttö- tai tulostuslaite voi generoida tai jonka värimalli voi tulkita. Englanniksi käytetään usein vaihtoehtoista termiä color gamut.

Värisuodinryhmä, CFA (Color filter array)

Digitaalisten kuvakennojen vaste ei erottele värejä toisistaan (kennot reagoivat valon voimakkuuteen). Värisuodinryhmä on värisuotimien (yleensä punainen, vihreä ja sininen) mosaiikki, joka peittää kennon muodostavat pikselit. Värisuotimet rajoittavat kennon pikselin tunnistaman valon voimakkuutta, jotta se voidaan yhdistää kyseisen värin välittämiin aallonpituuksiin.

Värisävy (Hue)

Värin määre, jota kuvataan esimerkiksi sanoilla punainen, sininen ja keltainen. Värisävy on yksi värin määrittävästä kolmesta määreestä. Kaksi muuta määrettä ovat värikylläisyys (saturation) ja kirkkaus (brightness).

Väritila (Color mode)

Digitaalisessa kuvantamisessa käytetään useimmiten seuraavia kolmea väritilaa:

  • Väri: Digitaalikuvat, jotka tuotetaan käyttämällä määriteltyä värimallia ja väriavaruutta eri valoyhdistelmillä (esim. punainen, vihreä ja sininen valo RGB-värimallissa)
  • Harmaasävy (grayscale): Digitaalikuvat, jotka tuotetaan käyttämällä harmaan sävyjä valkoisen ja mustan välillä.
  • Kaksisävykuva (bitonal): Digitaalikuvat, jotka tuotetaan käyttämällä vain kahta väriä, mustaa ja valkoista.
Vääristymä (Distortion)

Objektin, kuvan tai muun informaation tai esitystavan alkuperäisen muodon (tai muun ominaisuuden) muuttuminen. Vääristymät ovat yleensä ei-toivottuja.