Suositukset eri objektityyppien digitointiin
Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset PAS-palveluiden määrittelyiden mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.
Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.
Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä. Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: Ohjelmistot ja targetit ja Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö.
Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.
Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: Spatiaalinen resoluutio.
Huom! Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia KA/15780/07.01.02.04.02/2020 ja KA/3357/07.01.02.04.02/2019. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.
Valokuvat, painotuotteet ja vedokset
(Prints and photographs)
Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.
Suositeltavat tekniikat
- Digitaalikamerat
- Kirja- eli planetaariset skannerit
- Tasoskannerit
Ei-suositellut tekniikat
- Rumpuskannerit
- Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
| LAATUTASO | 1 tähti | 2 tähteä | 3 tähteä | 4 tähteä |
|---|---|---|---|---|
| KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET | ||||
| Arkistotallenteiden tiedostomuodot | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 |
| Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi) | ≥ 200 ppi | ≥ 250ppi | ≥ 400 ppi | ≥ 600 ppi |
| Bittisyvyys | 8 | 8 | 8 tai 16 | 16 |
| Väriavaruus | Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
| Väritila | Harmaasävy tai väri | Harmaasävy tai väri | Väri | Väri |
| LAADUN MITTARIT | ||||
| Sävyvaste (OECF) (8 bittiä/pikseli) |
± 9 | ± 7 | ± 5 | ± 3 |
| Sävyvaste (OECF) L* (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle) |
± 8 | ± 6 | ± 4 | ± 2 |
| Valkotasapainon virhe | ± 8 | ± 6 | ± 4 | ± 3 |
| Valkotasapainon virhe (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle) |
< 8 | < 6 | < 4 | < 2 |
| Kirkkauden tasaisuus (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla) |
< 8 % | < 5 % | < 3 % | < 1 % |
| Keskimääräinen väritarkkuus (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta) |
< 6,5 | < 5 | < 3,5 | < 2 |
| Väritarkkuuden 90. prosenttipiste (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta) |
< 16,25 | < 12,5 | < 8,75 | < 5 |
| Värikanavan virhetallennus (pikseliä) |
< 1,2 | < 0,8 | < 0,5 | < 0,33 |
| SFR10 eli näytteenottotehokkuus (suhde %:na) |
> 60 % | > 70 % | > 80 % | > 90 % |
| SFR-vaste Nyquistin taajuudella (modulaatio) |
< 0,5 | < 0,4 | < 0,3 | < 0,2 |
| SFR50 (50 % SFR) (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi]) |
[> 30 %, < 95 % ] | [> 35 %, < 85 %] | [> 40 %, < 75 %] | [> 45 %, < 65 %] |
| Mittakaavan tarkkuus (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin) |
< ± 3 % | < ± 2,5 % | < ± 2 % | < ± 1 % |
| Terävöittäminen (maks. modulaatio) |
< 1,3 | < 1,2 | < 1,1 | < 1,05 |
| Kohina (maks.) (keskihajonta) |
< 6 | < 5 | < 4 | < 2 |
| Kohina (maks.) (L*:n keskihajonta) |
< 4 | < 3 | < 2 | < 1 |
| Kohina (min.) (keskihajonta) |
> 0,25 | > 0,25 | > 0,25 | > 0,25 |
| Kohina, min. (L*:n keskihajonta) |
> 0,25 | > 0,25 | > 0,25 | > 0,25 |
Huomioitavaa
- Valokuvien minimiresoluutioksi katsotaan 300 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: Spatiaalinen resoluutio.
- Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
- FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: Kuvien yhteenliittäminen (stitching).
- FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
- Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
- Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
- Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
- Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
- Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
- Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
- Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: Rajaaminen.
- On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
- Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
- Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
- Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
Diakuvat: 35mm – 9 x 12cm / 4” x 5”
(Photographic Transparencies: 35 mm to 4” x 5”)
Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.
Suositeltavat tekniikat
- Digitaalikamerat
- Filmiskannerit
- Kirja- eli planetaariset skannerit
- Tasoskannerit
Ei-suositeltavat tekniikat
- Rumpuskannerit
| LAATUTASO | 1 tähti | 2 tähteä | 3 tähteä | 4 tähteä |
|---|---|---|---|---|
| KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET | ||||
| Arkistotallenteiden tiedostomuodot | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 | DNG, TIFF, JPEG2000 |
| Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi) | ≥ 1000 ppi | ≥ 2000 ppi | ≥ 3000 ppi | ≥ 4000 ppi |
| Bittisyvyys | 8 | 8 | 16 | 16 |
| Väriavaruus | Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Gray Gamma 2.2 Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
Gray Gamma 2.2 Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 |
| Väritila | Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) | Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) | Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) | Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) |
| LAADUN MITTARIT | ||||
| Sävyvaste (OECF) (8 bittiä/pikseli) |
245/10, ± 5 | 245/10, ± 5 | 245/10, ± 5 | 245/10, ± 5 |
| Dynaaminen alue | 3,5 | 3,8 | 3,9 | 4,0 |
| Kirkkauden tasaisuus (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla) |
< 8 % | < 5 % | < 3 % | < 1 % |
| Värikanavan virhetallennus (pikseliä) |
< 1,2 | < 0,8 | < 0,5 | < 0,33 |
| SFR10 eli näytteenottotehokkuus (suhde %:na) |
> 60 % | > 70 % | > 80 % | > 90 % |
| SFR-vaste Nyquistin taajuudella (modulaatio) |
< 0,5 | < 0,4 | < 0,3 | < 0,2 |
| SFR50 (50 % SFR) (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi]) |
[> 30 %, < 95 % ] | [> 35 %, < 85 %] | [> 40 %, < 75 %] | [> 45 %, < 65 %] |
| Mittakaavan tarkkuus (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin) |
< ± 3 % | < ± 2,5 % | < ± 2 % | < ± 1 % |
| Terävöittäminen (maks. modulaatio) |
< 1,3 | < 1,2 | < 1,1 | < 1,05 |
Huomioitavaa
- Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
- 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
- Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
- Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
- Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
- Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. Q60-IT8-targetti). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
- Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
- Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
- Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
- Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
- Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
- Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: Rajaaminen.
- On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
- Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
- Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
- Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.