Sanasto
Oheinen sanasto sisältää tässä asiakirjassa käytettyä termistöä. Sanasto pohjautuu FADGI-suosituksen sanastoon, mutta sitä on täydennetty muun muassa Suomen museokentälle keskeisillä käsitteillä.
Adobe RGB
Adobe RGB on puna-vihreä-sininen väriavaruus, joka on suunniteltu toistamaan tietokoneen näytöllä valtaosa CMYK-väritulostimien väreistä. Adobe RGB -väriavaruus on huomattavasti laajempi kuin sRGB-väriavaruus, erityisesti syaanin ja vihreän väleillä.
Alipainepöytä (Vacuum table)
Litteä digitoimisalusta, jossa on useita alipainejärjestelmään yhteydessä olevia pieniä reikiä. Digitoitava objekti (esim. valokuva tai kartta) asetetaan alipainepöydälle, jotta se tasoittuisi. Alipaineen voimakkuutta on usein mahdollista säätää tarpeen mukaan. Konservointikäytännöt saattavat rajoittaa alipainepöytien käyttöä, jotta alkuperäisaineistojen vahingoittumisen riski olisi vähäisempi.
Analysointiohjelmisto
Digitaalisen kuvan laadun testaamiseen kehitetty ohjelmisto, jota yhdessä referenssikohteiden eli targettien kanssa käytetään digitoinnin laadun mittareiden ja niihin perustuvien digitoinnin laatutasojen saavuttamisen ohjelmalliseen arviointiin. Lue lisää: Ohjelmistot ja targetit
Apokromaattinen objektiivi (Apochromatic lens)
Objektiivi, joka on suunniteltu tarkentamaan kaikki värit samaan tasoon. Filmien digitoimiseen käytettävien objektiivien tulisi olla apokromaattisia ja tasokorjattuja.
Arkistotallenne
Arkistotallenteet edustavat parasta originaalista tuotettua, pysyvään säilytykseen tarkoitettua digitaalista tallennetta. Parhaassa digitaalisessa tallenteessa digitoinnille asetetut tavoitteet täyttyvät mahdollisimman hyvin ja se soveltuu hyvin käyttötallenteiden luomiseen. Originaalien luonteesta ja digitoinnin tarkoituksesta riippuen organisaatio voi tuottaa useamman kuin yhden arkistotallenteen. Lue lisää: Tiedostomuodot.
Artefakti (Artifact)
Kuvan vääristyminen digitaalisessa laitteessa. Termillä viitataan monenlaisiin kuvauksen tai tietojen prosessoinnin yhteydessä syntyneisiin ei-toivottuihin ominaisuuksiin tai virheisiin digitaalisissa tallenteissa. Yleisiä artefakteja ovat esimerkiksi kohina (noise), kromaattinen vääristymä (chromatic faaberration), ylisaturaatio (blooming), interpolaatio (interpolation) ja pakkaamisen aiheuttamat virheet (imperfections created by compression).
Bittisyvyys (Bit depth)
Kuvan kunkin pikselin esittämiseen käytettyjen bittien määrä. Toisinaan termi kuvaa bittien kokonaismäärää kerrottuna kokonaiskanavien määrällä. Bittisyvyys määrittelee sävyjen ja värien enimmäismäärän digitaalisessa kuvatiedostossa, mutta ei määritä tai takaa tämän informaation laatua. Bittisyvyyttä kutsutaan myös värisyvyydeksi. Lue lisää: Bittisyvyys.
CMYK
Painokoneissa käytetty subtraktiivinen värimalli, joka perustuu syaaniin (C), magentaan (M), keltaiseen (Y) ja mustaan (K). Näitä värejä kutsutaan usein prosessiväreiksi. Syaani absorboi valkoisen valon punaisen komponentin, magenta vihreän ja keltainen sinisen.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama tietotekniikan osaamiskeskus, joka vastaa muun muassa kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen tuotetuista kansallisista palveluista (PAS-palvelut). Lue lisää: csc.fi
Dataloggeri (Data logger)
Elektroninen laite, jota käytetään digitointitilan olosuhteiden (lämpötila ja suhteellinen kosteus) automaattiseen tarkkailuun ja tallentamiseen. Dataloggerin käyttö mahdollistaa olosuhteiden mittaamisen, dokumentoinnin, analysoinnin, validoinnin ja yhdenmukaisten ympäristöolosuhteiden ylläpitämisen digitointitiloissa.
Delta E
Väritarkkuuden arvioinnissa käytettävä mittari/mittayksikkö, joka usein kirjoitetaan muodossa ΔE tai E*. Delta E ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color) välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.
Digitaalinen kuva (Digital image)
Pikseleistä koostuva digitaalinen esitys alkuperäisestä objektista. Muuntaminen digitaaliseen muotoon voi tapahtua esimerkiksi digikameralla tai skannerilla. Digitaalinen kuva tallennetaan kuvatiedostona. Vaihtoehtoisesti käytetään muun muassa termejä digitaalikuva ja digitaalinen ilmentymä. Termillä voidaan viitata myös digitaaliseen kuvatiedostoon.
Digitaalinen kuvankäsittely (Image processing, digital)
Digitaalisesti koodatun kuvadatan manipulointi (sen pakkaaminen tai kuvanparannus). Tyypillisiä kuvankäsittelytoimenpiteitä ovat koon muuttaminen (resizing), rajaaminen (cropping), terävöittäminen (sharpening), kiertäminen (rotating) sekä värien tai kontrastin säätäminen (adjusting color / contrast).
Digitointi (Digitization)
Prosessi, jossa analogisessa muodossa oleva objekti muunnetaan digitaaliseen muotoon. Teknisemmin ilmaistuna kyse on analogisen signaalin tallentamisesta digitaaliseen muotoon: digitoitavasta objektista (valosta) peräisin olevat analogiset signaalitiedot muunnetaan digitaalisesti koodattuun muotoon.
Digitointiohjelmisto
Digitointilaitteiston hallintaan soveltuva ohjelmistoa, jota käytetään esimerkiksi kameran valotusajan, herkkyyden, aukon ja tarkennuksen säätöön. Tunnettuja digitointiohjelmistoja ovat esimerkiksi Capture One, Lightroom tai laitekohtaiset ohjelmistot, kuten Nikon Camera Control Pro.
D-max
Filmin tai vedoksen tihein (mustin/tummin) kohta, jonka skanneri tai muu laite pystyy erottamaan mustasta. Lue lisää: http://www.idigitalphoto.com/dictionary/D-max
D-min
Filmin tai vedoksen vähiten tiheä (valkoisin/vaalein) kohta, jonka skanneri tai muu laite pystyy erottamaan valkoisesta. Lue lisää: http://www.idigitalphoto.com/dictionary/D-min
DPI, pistettä tuumalle (Dots per inch)
DPI-termi liittyi alun perin tulostamiseen. Se ilmaisee, kuinka monta väripistettä sijoitetaan yhden tuuman matkalle. Nykyisin termejä DPI ja PPI (pikseliä tuumalle) käytetään osittain toisensa synonyymeinä. Skannerivalmistajat ilmoittavat usein resoluutioerittelyt yksikössä DPI.
Dynaaminen alue (Dynamic range)
Jonkin muuttuvan suureen pienimmän mahdollisen ja suurimman mahdollisen arvon suhde. Dynaaminen alue on vaihtoehtoinen tapa ilmoittaa suurin mahdollinen signaali-kohinasuhde. Kuvissa kameran sävyalan kattama alue on rajoitetumpi kuin alue, jonka kameran paikalla seisova ihminen kykenisi havaitsemaan.
ECIRGB_v2
Metamorfoze Preservation Imaging Guidelines -ohjeistuksen suosittelema väriavaruus, jonka on kehittänyt European Color Initiative. Kyseessä on tekninen päivitys eciRGB 1.0 väriavaruuteen.
Esikatselukuva (Thumbnail image)
Pieni, matalaresoluutioinen tiedosto, jota käytetään tavallisesti digitaalisen kuvan esikatseluun. Esikatselukuva linkitetään usein saman digitaalisen kuvan korkeamman resoluution versioon.
Exif (Exchangeable image file format)
TIFF-, JPEG- ja RIFF WAV -kuvatiedostoihin liitettävä metatietojen ryhmä. EXIF-metatiedot sisältävät muun muassa kuvatessa käytetyt asetukset, kuvauspaikan ja -ajan. Exif-tietorakenne perustuu TIFF-tunnisteisiin, ja TIFF- ja Exif-metatiedoissa on merkittävää päällekkäisyyttä. Exif-tietorakenteessa määritellään myös kuva- ja äänitiedostojen suhteen ilmaisevat tiedot.
Flat fielding
Prosessi, joka korjaa kameran kuvakennon pikseliherkkyyden vaihteluista, objektiivin pölyisyydestä tai vaurioista, epätasaisesta valaistuksesta tai optisen reitin vääristymistä johtuvat epäsäännöllisyydet pikseliarvoissa. Tuloksena on koko kuva-alalta tasaisesti valaistu kuva. Flat fielding -ohjelmalla voidaan edistää kuvien yhtenäisyyttä.
Gamma ja gammakorjaus (Gamma correction)
Gamma ja gammakorjaus liittyvät valonvoimakkuuksien lineaaristen esitysten ja ihmissilmän epälineaarisen vasteen välisen eron tasoittamiseen. Gamma määrittelee pikselin numeerisen arvon ja sen todellisen luminanssin suhteen. Gammakorjaus on kuvankäsittelytoiminto, joka korjaa digitointijärjestelmien ja näyttölaitteiden epälineaarisuuksia ja kontrastieroja. Nykyään gammakorjauksen sijasta käytetään usein ICC-väriprofiileita.
Lue lisää: https://www.cambridgeincolour.com/tutorials/gamma-correction.htm
Geometrinen vääristymä (Distortion, geometric)
Digitaalikuvan vääristymä, jossa digitoidun objektin todellinen geometria ei ilmene totuudenmukaisesti. Esimerkiksi tynnyrimäisyys (barrel), jolloin neliön sivut käyristyvät ulospäin ja tyynyvääristymä (pincushion), jolloin neliön sivut käyristyvät sisäänpäin, ovat geometrisiä vääristymiä. Geometrisia vääristymiä voivat aiheuttaa esimerkiksi digitointijärjestelmän optiikka, kennoviat tai kameran väärä sijainti suhteessa digitoitavan objektin tasoon.
H- ja D-käyrä (H and D curve)
Valokuvanegatiivin sävyasteikko on epälineaarinen siten, että sen keskialue on suhteellisen lineaarinen ja sen kontrasti pienempi kohdissa, joissa filmin tiheys on korkeampi tai matalampi. Jos arvot mitataan ja esitetään kaaviona, ne näyttävät hiukan S-kirjaimelta. Tätä kutsutaan H- ja D-käyräksi.
Hajavalo (Flare)
Valokuvauksessa ja digitoinnissa objektiivin hajavalo viittaa yleensä ei-toivottuun valoon, joka siroaa objektiivin sisäisten heijastusten tai tasalaatuisuuden puutteiden takia.
Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Lens_flare
Hakutaulukko (Lookup table, LUT)
Ristiviittein varustettu taulukko, joka yhdistää lähtöarvon kaikkiin mahdollisiin syöttöarvoihin, jolloin ohjelmistot voivat tehdä laskelmia hyvin nopeasti. Hakutaulukko on hyödyllinen väriavaruuksien arvioinnissa ja korjaamisessa.
Harmaasävy (Grayscale)
Kuvatyyppi, joka koostuu valkoisesta mustaan vaihtelevista harmaan sävyistä. Yleensä harmaasävykuvissa käytetään 8 bittiä pikseliä kohti, mikä tuottaa 256 sävyä tai intensiteettitasoa.
Heijastava objekti eli pintaoriginaali (Reflective object)
Objekti, jota katsotaan tai käytetään siten, että sen pintaan osuva valo heijastuu kokonaan tai osittain. Suomessa heijastavia objekteja kutsutaan pintaoriginaaleiksi. Useimmat heijastavat objektit ovat pääosin läpinäkymättömiä, mutta ne voivat olla myös läpikuultavia. Esimerkiksi ohut painettu paperi päästää lävitseen merkittävän osan siihen kohdistuvasta valosta, mutta silti sitä käytetään heijastavana objektina tekstin lukemiseen ja mahdollisen grafiikan tulkintaan.
Heijastus, peilimäinen (Reflection, specular)
Peilimäinen heijastus on heijastustyyppi, joka havaitaan valon heijastuessa kiiltävästä tai peilimäisestä pinnasta siten, että valonsäteen tulokulma on yhtä suuri kuin sen heijastuskulma. Peilimäistä heijastusta voi esiintyä objektin koko pinnalla tai vain osassa sen pintaa.
HDR-kuvantaminen (High dynamic range, HDR)
HDR-kuvantamisella eli suuren dynaamisen alueen (HDR) kuvantamisella tarkoitetaan valokuvaustekniikoita, jotka mahdollistavat tavallista laajemman dynaamisen alueen. Tällöin samaan kuvaan saadaan sekä tummimmat että kirkkaimmat sävyt; esimerkiksi ulkona tapahtuvassa kuvauksessa suorassa auringonpaisteessa olevat vaaleat kohteet sekä syvällä varjossa olevat alueet.
Herkkyys (Sensitivity)
Filmin tai digitaalikameran kennon kyky reagoida valoon.
ICC-väriprofiili
ICC-väriprofiili määrittelee, miten kuvissa olevia pikseleitä kuvaavat numeeriset arvot tulkitaan. Se on eräänlainen ”suodatin”, joka muuntaa väri informaation yhdeltä laitteelta toiselle. Laatuhallitussa digitoinnissa ICC-väriprofiili luodaan targetin avulla kutakin digitointi-istuntoa ja sen kuvia varten. Kaikki laitteet, jotka tallentavat tai toistavat värejä ovat profiloitavissa. Lue lisää: 11. Värienhallinta.
ISO (filmin herkkyys)
Filmikuvauksessa ISO-lyhennettä seuraava numero (esim. 400) kertoo filmin emulsion herkkyyden valolle. Mitä suurempi ISO-lukema, sitä herkempi filmi on valolle. Digitaalikameroissa ja skannereissa kuvakennolla on kiinteä herkkyys, mutta puhekielistä ISO-termiä käytetään edelleen samalla tavalla kuin filmikuvauksen aikaan. Kun digitaalisen kuvantamislaitteen ISO-herkkyyttä muutetaan, kuvakennon herkkyyden sijasta muuttuu vahvistus (gain). Vahvistuksen suurentaminen lisää kennolta tulevan signaalin vahvistusta, jolloin kenno vaikuttaa herkemmältä. ISO-lukeman suurentaminen digitaalikamerassa tai skannerissa lisää kohinaa, mikä heikentää signaali-kohinasuhdetta (SNR).
JHOVE
JHOVE on digitaalisten objektien, kuten erilaisten tiedostojen, validointiin ja identifikaatioon tarkoitettu avoimen lähdekoodin ohjelma. Ohjelmaa voi käyttää sekä komentoriviltä että graafisella käyttöliittymällä. Lue lisää: https://jhove.openpreservation.org/
JPEG
JPEG-standardi määrittelee mustavalko- ja värikuvien yleisimmän pakkausmenetelmän. JPEG-pakattuja kuvia voidaan tarkastella missä tahansa internet-selaimessa ja sadoissa sovelluksissa. JPEG:n pakkausastetta on mahdollista säätää, jotta käyttäjä voi tasapainottaa kuvanlaadun ja tiedostokoon. PAS-palveluiden määrittelyiden mukaan JPEG on säilytyskelpoinen tiedostomuoto.
JPEG 2000 (JP2)
Joint Photographic Experts Groupin kehittämä JPEG 2000 -tiedostomuoto tukee sekä häviötöntä että häviöllistä pakkaamista. JPEG:iin verrattuna JPEG 2000:n kuvanlaatu on parempi ja tiedostokoko pienempi. JPEG 2000 on ISO-standardoitu (ISO/IEC 15444-1) ja se tukee harmaasävykuvia sekä RGB- ja CMYK-väritiloja. PAS-palveluiden määrittelyiden mukaan JPEG 2000 on säilytyskelpoinen tiedostomuoto.
Kaksisävykuva (Bitonal digital image)
Yksibittinen kuva, joka muodostuu vain mustista ja valkoisista pikseleistä. Yksittäisen pikselin lukuarvo on joko 0 (musta) tai 1 (valkoinen). Tällaista kuvaa käytetään usein esimerkiksi typografiassa ja line art -grafiikassa.
Kalibrointi (Calibration)
Kalibroinnissa mittalaitteen näyttämää verrataan tarkempaan mittaan, esimerkiksi mittanormaaliin. Vertailun tuloksena saatu mittalaitteen virhe korjataan joko korjauskertoimella tai virittämisellä. Toisin sanoen kalibroinnilla tarkoitetaan jonkin laitteen, esimerkiksi näytön säätämistä vakioarvoihin, jotta kyseisen laitteen tulokset olisivat luotettavia. Esimerkiksi näytön kalibrointi optimoi näytön väritulosteen.
KAM-sektori
Lyhenteellä viitataan kirjasto, arkisto ja museo -toimialan organisaatioiden muodostamaan kokonaisuuteen tai sektoriin.
Kansainvälinen standardointijärjestö, ISO (International Organization for Standardization)
Maailman suurin standardointialan järjestö, joka on julkaissut yli 17 000 kansainvälistä standardia. ISO-standardeja kehittää 200 teknistä komiteaa, joihin kuuluu tai osallistuu teollisuuden, tekniikan, liike-elämän valtion virastojen, kuluttajajärjestöjen, korkeakoulujen ja testauslaboratorioiden edustajia.
Keskisävyt (Midtones)
Sävyalueen keskellä, valkoisen ja täysin tummien värien keskivälillä sijaitsevat värit. Keskisävyjen sävyalue käsittää kuvan sävyt alkaen n. 30 %:sta päättyen n. 70 %:iin.
Kirkkaus (Brightness)
Visuaalisen aistimuksen määre, joka kuvaa valon havaittua voimakkuutta. Kirkkaus on yksi värin määrittävästä kolmesta määreestä. Kaksi muuta määrettä ovat värisävy (hue) ja värikylläisyys (saturation).
Kohina (Noise)
Kuvan virhe, joka erottuu kuvasta väärän värisinä pikseleinä (kromaattinen kohina) sekä kirkkauden vaihteluna (luminanssin kohina). Vaikka kohinaa pidetään usein satunnaisena ilmiönä, se voi olla joko satunnaista tai systemaattista (kuviollista). Kohinan määrä kasvaa, kun ISO-arvoa nostetaan.
Kolorimetria (Colorimetry)
Värien havainnointiin ja mittaamiseen kohdistuva tieteenala.
Komposiittikuva
Kuva, joka on luotu yhdistämällä useita digitaalisia kuvia yhdeksi kuvaksi. Esimerkiksi suurikokoisia aineistoja voi olla tarpeen kuvata osissa, jonka jälkeen osat yhdistetään kuvankäsittelyohjelmistolla. Kts. myös stitching-menetelmä.
Kontrasti (Contrast)
Valoisuustason ero kuvan tarkasteltavien alueiden välillä.
Koodaus (Encoding)
Signaalin tai datan muuntaminen koodiksi ohjelmoidun algoritmin avulla. Koodia voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, esimerkiksi analogisen informaation muuntamiseen digitaaliseen muotoon tai tietojen pakkaamiseen siirtoa tai tallentamista varten.
Kromaattinen (Chromatic)
Valo, jonka värin laatu on havaittavissa. Kromaattisen vastakohta on akromaattinen. Kaikki värit (paitsi harmaa, musta ja valkoinen) ovat kromaattisia.
Kromaattinen aberraatio (Chromatic aberration)
Kuvan virhe, joka johtuu siitä, että valon eri aallonpituudet tarkentuvat eri etäisyyksille objektiivista. Tällöin tarkennus vaihtelee kuvakennon pinnalla valon värin tai aallonpituuden mukaan. Kromaattinen aberraatio nähdään värien kohdistusvirheenä (color fringing) erityisesti kuvissa, joissa on suurikontrastisia ääriviivoja.
Kuva-ala
Visuaalisella tarkastelulla kuvassa näkyvä informaatio eli kuvassa näkyvä alue.
Kuvakenno (Sensor)
Laite, joka muuntaa optisen kuvan sähköiseksi signaaliksi. Kuvakennot havaitsevat ja välittävät informaatiota, jota käytetään digitaalisten kuvien luomiseen. Esimerkiksi digitaalikamerassa valo saapuu objektiivin läpi kuvakennolle, jonka eriväriset suotimet erottelevat värisävyt ja kamera tallentaa muodostetun kuvan.
Kuvankäsittelyohjelmisto
Tässä dokumentissa termi kuvankäsittelyohjelmisto viittaa ohjelmistoihin, jotka on tarkoitettu digitaalisten kuvien muokkaamiseen (esimerkiksi Photoshop).
Kuvan näytteenottotiheys (Sampling rate, image)
Digitaalisen näytteenoton spatiaalinen taajuus. Vierekkäisten pikselien välinen etäisyys keskeltä keskelle mitattuna.
Kuvasuhde (Aspect ratio)
Kuvan vaaka- ja pystymittojen suhde. Vaakamitta ilmoitetaan yleensä ensin. Esimerkiksi 10 cm (pystysuunta) x 15 cm (vaakasuunta) tulosteen kuvasuhde on 3:2.
Kuvien yhteenliittäminen (Stitching)
Kuvankäsittelymenetelmä, jossa yhdistetään useita toisiinsa limittyviä digitaalisia kuvia yhden suurikokoisen kuvan luomiseksi. Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi silloin kun suurta objektia ei saada digitoitua yhdellä kerralla. Lue lisää: 12.4 Kuvien yhteenliittäminen (stitching).
Käsinkirjoitetun tekstin tunnistus (Handprint character recognition, HCR)
Prosessi, joka muuntaa käsinkirjoituksen tai tekstauksen koneluettaviksi merkeiksi. Toiminto liittyy optiseen merkintunnistukseen (OCR).
Käyttötallenne
Käyttötallenteet ovat eri tarkoituksiin, kuten verkko- tai julkaisukäyttöön luotuja käyttö-, näyttö- ja katselutallenteita. Käyttötallenteet tuotetaan käsittelemällä yhden tai useamman arkistotallenteen sisältöä. Lue lisää: 13. Tiedostomuodot.