Lähdekoodi sivulle Ohjelmistot ja targetit

__FORCETOC__

Tämä ohjeistus on tarkoitettu käytettäväksi asianmukaisten referenssikohteiden eli targettien ja digitaalisen kuvan laadun testaamiseen tarkoitettujen analysointiohjelmistojen kanssa. Esimerkkityönkulun targettien ja analysointiohjelmistojen käyttöön löydät luvusta "[[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]]".

Tässä ohjeistuksessa ei suositella tiettyjä targetteja tai analysointiohjelmistoja, mutta wiki-sivustolle on koottu listat yleisimmistä [[Ohjelmistoja|analysointiohjelmistoista]] ja [[Targetteja|targeteista]]. 

Myös [https://www.digitizationguidelines.gov/guidelines/digitize-technical-resources.html FADGI-suosituksen kotisivulta] löytyy esimerkkejä analysointiohjelmistoista, jotka soveltuvat FADGI-suositusta noudattavaan digitointiin.

=== '''Analysointiohjelmistot''' ===
Digitoinnin laadun mittareita ja niihin perustuvien digitoinnin laatutasojen saavuttamista voi mitata monella eri digitaalisen kuvan laadun testaamiseen tarkoitetulla ohjelmistolla, lyhyemmin analysointiohjelmistolla. Saatavilla on sekä ilmaisia että maksullisia vaihtoehtoja. 

Analysointiohjelmistot mittaavat digitoituja targetteja ja kertovat sen perusteella digitointilaitteiston suorituskyvystä ja digitaalisen kuvan laadusta. Tarkemmin ilmaistuna analysointiohjelmistot vertaavat kuvasta mitattuja arvoja targetin viitearvoihin ja ilmoittavat sen perusteella, täyttääkö digitointi tavoitteena olevat laatukriteerit.

On erityisen tärkeää huomioida, mitä targetteja analysointiohjelmisto ja sen kyseinen versio tukee. Tämä on yleensä ilmoitettu analysointiohjelmistojen teknisissä tiedoissa.

Analysointiohjelmistoa voi käyttää myös digitointilaitteiston testaamiseen ennen hankintapäätöstä. Esimerkiksi objektiivin piirtokykyä voidaan testata sopivalla targetilla ja analysointiohjelmalla.

Analysointiohjelmistojen ominaisuudet vaihtelevat; kaikki eivät esimerkiksi pysty luomaan värintoistokykyä parantavia ICC-väriprofiileita. Karkeasti jaotellen jotkin analysointiohjelmistot kykenevät kaikenkattavaan analyysiin mutta voivat olla hitaita ja vaativampia käyttää. Toiset ohjelmistot taas ovat helppokäyttöisiä mutta saattavat kyetä vain värianalyysiin. 

'''Huomioitavaa'''

* Budjetti: hyödynnetäänkö ilmaisohjelmistoa vai onko varaa maksulliseen?
* Mihin käyttötarkoituksiin analysointiohjelmisto soveltuu ja mitä informaatiota se pystyy tarjoamaan?
* Mitä targetteja analysointiohjelmisto ja sen versio tukee?
* Ohjelmiston päivityssykli ja toimittajan luotettavuus – onko tuotetukea saatavilla tulevaisuudessakin?
* Henkilöstön osaaminen ja ohjelmiston käyttöliittymä. Jotkut analysointiohjelmistot vaativat käyttäjältään suhteellisen paljon, toiset ohjaavat enemmän tai ovat muutoin helpommin omaksuttavissa.
* Tukeeko analysointiohjelmisto FADGI-suositusta? Analysointiohjelmisto soveltuu käytettäväksi osana FADGI-suositusta noudattavaa digitointia, jos se on [https://www.iso.org/standard/79172.html ISO 19264] -standardin mukainen ja sisältää kaikki FADGI-suosituksen edellyttämät analysointitoiminnot.
* Jos analysointiohjelmistoa tarvitaan usealla eri työasemalla, onko jokaiselle hankittava erillinen lisenssi vai keskitetäänkö laadunhallinta yhdelle työasemalle?
* Vaatiiko analysointiohjelmisto tietyn käyttöjärjestelmän toimiakseen?
* Suosi tunnettuja analysointiohjelmistoja, joiden käyttöön on löydettävissä vertaistukea ja testattuja työnkulkuja.

=== '''Targetit eli referenssikohteet''' ===
Targetteja käytetään digitointilaitteiden ja laajemmin digitointiprosessin laadun mittaamiseen. Targettien pinnassa on erilaisia mitattavia alueita (region of interest, ROI), esimerkiksi värialueita (patch), joiden perusteella mitataan värien toistokykyä, tai erilaisia geometrisiä kuvioita ja viivoja, joiden perusteella voidaan mitata mm. laitteiston kykyä tallentaa yksityiskohtia (SFR).

Esimerkiksi targetin jokaisella mitattavalla värialueella on oma numeerinen viitearvonsa. Kun targetti digitoidaan, analysointiohjelmisto vertaa viitearvoja targetin digitoinnista mitattuihin arvoihin (esimerkiksi skannerin samasta kohdasta skannaamiin sävyarvoihin) ja kertoo tämän perusteella laitteiston kyvystä toistaa värejä.

Targetteja käytetään myös kalibroimiseen, jolloin digitointilaitteen tuottamat arvot korjataan mahdollisimman lähelle oikeita arvoja.

Ammattilaiskeskusteluissa käytetään joskus myös termejä laitetason targetti (device level target) ja objektitason targetti (object level target). Termien jaottelusta huolimatta niitä käytetään käytännössä samaan tarkoitukseen. Ero on se, että objektitason targetti on yleensä pienempi ja tarkoitettu jätettäväksi kuvaan digitoitavan objektin kanssa.

Targetteja on saatavilla

* eri objektityypeille (esim. läpivalaistava targetti negatiiveille ja dioille)
* eri kokoisille objekteille (eri kokoisia objektitason targetteja)
* erilaisten määreiden ja arvojen mittaamiseen (esim. väriarvojen paikkansapitävyys, resoluutio, valaistuksen tasaisuus, objektiivin aiheuttamat vääristymät). 

Vinkkejä targettien oikeaoppiseen käyttöön on luvussa "[[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]]".

'''Huomioitavaa'''

* Budjetti: minkä verran targetteihin on mahdollista sijoittaa?
* Tukeeko analysointiohjelmistoni tätä targettia? Jotkin targetit ovat valmistajakohtaisia ja ainoastaan valmistajan oma analysointiohjelmisto tukee niitä.
* Valitse targetit sen perusteella, millaisia aineistoja aiot digitoida ja millaisia määreitä (väriarvoja, resoluutiota, jne.) on olennaisinta mitata. Jos digitoitaviin kokoelmiin sisältyy esimerkiksi paljon negatiiveja, on läpivalaistava targetti tarpeen, kun taas esimerkiksi akvarelleista koostuvien kokoelmien tarpeet ovat hyvin erilaiset. 
* Yleissääntö on, että targetit, joissa on pieni määrä mittauksen kohteena olevia väri- ja harmaa-alueita (color/density patches) mahdollistavat suuntaa antavan analyysin järjestelmän suorituskyvystä mutta eivät tarjoa tarvittavia tietoja ICC-väriprofiilien luontia varten. 
* Targetit, joissa on vähintään 100 väri- ja harmaa-aluetta (color/density patches), tarjoavat paremmat lähtötiedot ICC-väriprofiilin luontiin kykenevälle analysointiohjelmistolle.
* Targettien värit voivat haalistua tai muuttua ajan saatossa. Targetin värit voi tarkistaa kolorimetrillä ja syöttää sen mittaamat arvot analysointiohjelmistoon oletusarvojen tilalle.
* Huolehdi targettien puhtaanapidosta sekä asianmukaisesta säilytyksestä mm. auringonvalolta suojattuna. Tarkista ennen targetin kuvaamista, ettei siinä ole pölyä tai likaa. Kun käsittelet targetteja, älä kosketa sen pintaa vaan tartu reunoihin. Varsinkin väri- ja harmaa-alueiltaan naarmuuntunut targetti muuttuu käyttökelvottamaksi.
[[Tiedosto:Targetit wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Targetteja: ColorChecker Digital SG (vas.), FADGI 19264 (oik.) ja ISA Object level target (alla).|alt=Kolme erilaista targettia eli refenssikohdetta pöydällä.]]

=== '''Muut ohjelmistot''' ===
Varmista kaikkien ohjelmistojen yhteensopivuus käytössä olevien laitteiden kanssa. Suosi tunnettuja ohjelmistoja, joiden käyttöön on löydettävissä vertaistukea ja työnkulunohjeita.

Sekä kuvankäsittelyohjelmiston että digitointiohjelmiston tulisi mahdollistaa ICC-väriprofiilien (tai vastaavien) hyödyntäminen.

Digitointiohjelmiston tulisi mahdollistaa kuvien tallentaminen suoraan koneelle sekä digitointilaitteiston hallinnointi. Live view -toiminto eli mahdollisuus käyttää kameran taustanäyttöä etsimenä, on erittäin tärkeä ominaisuus kameralla digitoitaessa.

Huolehdi ohjelmistojen ylläpidosta ja päivityksistä.