Lähdekoodi sivulle Työtilat

Fyysisen digitointiympäristön vakiointi on tärkeää laadun yhdenmukaisuuden ylläpitämiseksi. Millainen on hyvä digitointitila?

=== Työtilan koko ===
Alkuperäisaineistojen turvallinen ja asianmukainen käsittely vaatii myös riittävät asianmukaiset työtilat. Tilan tulisi olla kooltaan riittävän tilava, jotta laitteistojen ja tarvikkeiden oheen jää liikkumatilaa digitoijille, ja esimerkiksi suuria aineistoja kuvatessa valot on asetettava suhteellisen kauas digitoitavasta objektista. 

=== Pintojen värit ===
Työympäristö on maalattava/päällystettävä neutraalilla mattaharmaalla (mitä himmeämpi sen parempi, kiiltoasteeltaan enintään puolikiiltävä) heijastusvaikutusten ja hahmotusvirheiden minimoimiseksi. Esimerkiksi katossa ei tulisi olla kiiltäviä ilmanvaihtoputkia, loisteputkia tai muuta tekniikkaa, joka voi aiheuttaa heijastuksia. Lisätiedot: ISO 3664 ja ISO 12646.

=== Lämpötila ja ilmankosteus ===
On huolehdittava siitä, että työympäristön lämpötila ja ilmankosteus ovat samat kuin digitoitavien kohteiden normaalissa säilytysympäristössä. Vaihtelut voivat rasittaa joitakin materiaaleja ja ääritapauksissa vahingoittaa originaaleja.  Poikkeuksena kylmässä säilytettävät negatiivit, joiden kohdalla on huolehdittava aineiston hitaasta temperoitumisesta, jotta vältytään kosteuden kondensoitumiselta. Erityiset lämpötila- ja kosteussuositukset eivät kuulu tämän asiakirjan kattavuuteen. Konsultoi konservoinnin alan ammattilaisia ilmankosteuteen ja lämpötilaan liittyen.

Dataloggerin käyttö on erittäin suositeltavaa sekä digitointitilassa- että aineistojen säilytystiloissa. Kohdepoistot ja ilmanvaihto ovat olennaisia joidenkin esimerkiksi homeisten aineistojen turvallisessa käsittelyssä. Hyvä ilmanvaihto lisää myös työtilan viihtyisyyttä. 

=== Valaistus ===
Yhdenmukainen huonevalaistus on digitoinnin parhaiden käytäntöjen peruselementti. Esimerkiksi ikkunasta tulevan valon värilämpötilan tai kirkkauden muutokset voivat vaikuttaa dramaattisesti näytöllä näkyvän kuvan visuaaliseen hahmottamiseen.

Näyttöjen värienhallintaa koskevan ISO 12646 -standardin mukaan huoneen valaistuksen tulisi olla alle 32 luksia näyttöruudun ja tarkkailijan välistä mitattuna, valon värilämpötilan noin 5000K ja valon CRI:n eli värintoistoindeksin yli 90.

Markkinoilla on erilaisia valaistusvärimittareita, joilla nämä mittaukset voidaan suorittaa. Investointi tällaiseen on erittäin suositeltavaa. Laitetta voi käyttää myös muihin kuin digitointitarkoituksiin.

Jokainen digitointityöasema on sijoitettava erilliseen huoneeseen tai ne erotettava riittävän kauas toisistaan tilanjakajilla, jotka minimoivat toiseen työasemaan vaikuttavan valon. Näytöt on sijoitettava siten, että vältetään heijastukset ja valon osuminen suoraan näyttöön.

=== Puhtaus ===
Käsien pesu saippualla ja vedellä ja perusteellinen kuivaus ennen aineistojen käsittelyä ja sen jälkeen on erittäin tärkeää, vaikka käyttäisi käsineitä ja välttämätöntä jos käsineitä ei käytetä. Käsidesin käyttö ennen materiaalien käsittelyä on kielletty.

Vanhat asiakirjat ovat usein likaisia ja jättävät likaa työskentelyalueelle ja digitointilaitteisiin. Pidä työskentelyalue puhtaana. Digitointilaitteet, alustat ja kuvauspöydät on puhdistettava säännöllisesti, jotta digitoitavaan objektiin ei pääse likaa ja pölyä.

Parhaiden käytäntöjen mukaan kaikki laitteet, linssejä lukuun ottamatta, tulisi pyyhkiä huolellisesti asianmukaisella puhdistusaineella ennen työn aloittamista ja uudelleen sen päätyttyä.

Tehokkaan HEPA-suodattimella varustetun pölynimurin käyttö on erittäin suositeltavaa. Normaalit pölynimurit päästävät hienojakoisen pölyn lävitseen ja likaavat työtilan ilman. Harkitse myös digitointiin sopivien antistaattisten laitteiden käyttöä.

Ylimääräisen pölyn minimoimiseksi voi olla tarpeen puhdistaa valokuvaoriginaalit nukkaamattomalla, pehmeällä harjalla. Originaalien puhdistamisesta vastaa siihen perehtynyt henkilö.

Kysy aineistojen turvallisen ja asianmukaisen käsittelyn parhaista käytännöistä konservaattorilta tai vastaavalta asiantuntijalta.

=== Tärinä ===
Pienikin tärinä vaikuttaa dramaattisesti kuvanlaatuun, etenkin voimakasta suurennosta käytettäessä (esim. filmien digitointi).

Tärinän lähteitä ovat esimerkiksi digitaalikameran peilin heilahtaminen, laitteiston jäähdytyspuhaltimet ja originaalin liikkuminen digitointitilanteessa. 

Tärinää voi esiintyä myös varsinaisen digitoimisympäristön ulkopuolella. Esimerkiksi ajoneuvot, jäähdytyslaitteet tai louhintatyöt aiheuttavat resonansseja, jotka ilmenevät tärinänä.

Tärinää voi vähentää esimerkiksi muuttamalla digitointinopeutta tai lisäämällä tärinää vaimentavia materiaaleja digitointilaitteisiin. Salamavalon käyttö voi tehokkaasti vähentää tärinän vaikutuksia kuvanlaatuun.