Lähdekoodi sivulle Laadunhallinnan seuranta

__FORCETOC__

Laadunhallinnan seurannalla varmistetaan, että digitointi ja metatietojen luominen tehdään oikein ja yhdenmukaisesti. Laadunhallintaa on suositeltavaa seurata ja dokumentoida digitoinnin kaikissa vaiheissa.

=== Yleistä ===
Laadunhallinnan seuranta toteutetaan yleensä kaksivaiheisena prosessina: digitoija tai kuvankäsittelijä suorittaa tuotannon aikana alustavat laatutarkastukset, jonka jälkeen toinen henkilö (esimerkiksi organisaation digitoinnin vastuuhenkilö tai lähiesihenkilö) suorittaa toisen tarkastuksen.

Jokainen organisaatio määrittelee digitointisuunnitelmassaan, miten laadunhallintaa seurataan osana työnkulkuja. Toteutustapa voi vaihdella objektityyppien tai kokoelman eri osien välillä. Jos henkilöstöllä ei ole digitointiin soveltuvaa ammatillista koulutus- tai kokemustaustaa, on laadunhallinnan seuranta erityisen tärkeää.

=== Digitaalisten kuvatiedostojen tarkastaminen ===
Kuvatiedostojen tarkastamiseen liittyy kaksi prosessia.

Ensimmäinen on tiedoston tekninen tarkastus, jolla varmistetaan, että digitoinnissa käytettiin oikeita menetelmiä ja asetuksia ja että tiedosto on kelvollinen (oikea tiedostomuoto, tekniset metatiedot, jne). Esimerkiksi [http://jhove.openpreservation.org/ JHOVE] on ilmaisohjelmisto, jota voi hyödyntää tiedostomuotojen tunnistamiseen ja kuvatiedostojen teknisten tietojen validointiin.

Tämän jälkeen koulutetun digitoijan, kuvankäsittelijän tai muun vastuuhenkilön on tarkastettava kuvan laatu silmämääräisesti, kalibroidussa ja profiloidussa työympäristössä, seuraavaa menettelyä noudattaen.

Kaikkien arkistotallenteiden esikatselukuvat (thumbnail) on tarkastettava silmämääräisesti digitoinnin eheyden varmistamiseksi. Alkutarkastuksen jälkeen tutkitaan yksityiskohtaisesti joko kaikki kuvat tai otos digitointierästä.

Tarkastettavien digitaalisten kuvien määrä riippuu hankkeen suuruudesta ja resursseista. Esimerkiksi jos kuvia on vain kymmeniä, ne kaikki tulisi tarkastaa. Suuria aineistomääriä digitoitaessa tulisi tarkistaa vähintään 10 % kustakin digitoidusta erästä. 

Kuvien silmämääräinen arviointi on suoritettava siten, että kuvia tarkastellaan näytöllä 1:1 suhteessa eli 100 %:n koossa.

Kuvat tarkastetaan laatukriteerien täyttymisen ja virheiden varalta alla listatulla tavalla. Oheisen luettelon on tarkoitus toimia alustavana muistilistana, jota suositellaan muokattavaksi organisaatio- ja projektikohtaisten tarpeiden mukaan. Toteutustapa voi vaihdella resurssien mukaan tai eri objektityyppien ja eri kokoelman osien välillä.

'''Tiedostoon liittyvät'''

* Tiedostot avautuvat ja näkyvät
* Oikea tiedostomuoto
* Pakkaus (suositeltavaa tallentaa vain pakkaamattomia TIFF-kuvia, kts. PAS-palvelut)
* Väritila
** RGB
** Harmaasävy (grayscale)
* Bittisyvyys
** 24 tai 48 bittiä RGB:lle (8 tai 16 bittiä per kanava)
** 8 bittiä tai 16 bittiä harmaasävylle

* Väriprofiili (puuttuu tai virheellinen)
* Polut (paths), kanavat (channels) ja tasot (layers, jos tallennettu)


'''Originaaliin liittyvät'''

* Eheys
** Verrataan originaaleja niiden digitaalisiin tallenteisiin ja varmistetaan, että 100 % lähdeaineistoista on tallentunut ja että digitaaliset tallenteet ovat samassa järjestyksessä kuin originaalit
** Puuttuvat sivut tai kuvat
* Oikeat mitat
* Spatiaalinen resoluutio
** Oikea resoluutio
** Oikeat yksiköt (tuumaa tai cm)
* Suunta
** pysty- tai vaakakuva
** pysty- tai vaakatiedosto (asiakirja)
* Mittasuhteet ja vääristyminen
** Kuvasuhteen optinen vääristyminen
** Yksittäisten kanavien vääristyminen tai vääristyminen kanavien välillä
** Objektin vinous kuvassa
* Esitysmittakaava (kuten viivain tai mittanauha)
* Targetti mukana arkistotallenteessa
* Ohjeistuksen mukainen rajaus

'''Metatietoihin liittyvät''' (Lue lisää: [[Metatietojen laadunvalvonta]])

* Oikein nimetty
* Otsakkeen tiedot 
* Kuvailevat metatiedot 
* Rakenteelliset metatiedot 
* Hallinnolliset metatiedot: tekniset, käyttöoikeudelliset ja pitkäaikaissäilytystä koskevat

'''Kuvanlaatuun liittyvät'''

* Sävy
** Kirkkaus
** Kontrasti
** Targetin tulokset
** Leikkautuminen – yksityiskohtia menetetty korkeilla arvoilla (valokohdissa) tai matalilla arvoilla (varjokohdissa). 
* Väri
** Vastaavuus alkuperäisaineiston väreihin
** Targetin arviointi – tavoitepisteet
** Leikkautuminen – yksityiskohtia menetetty yksittäisissä värikanavissa
* Värikylläisyys
* Kanavien tallentuminen
** Virhetallennus
** Epäjohdonmukaisuudet yksittäisissä kanavissa
* Kvantifiointivirheet (Quantization errors)
** Juovaisuus
** Posterisaatio
** Moiré-ilmiö
* Kuvakohina
** Koko kuvan alueella
** Yksittäisissä kanavissa
** Alueilla, jotka vastaavat originaalin tummia eli suuren tiheyden alueita
* Artefaktit
** Pöly, roskat
** Newtonin renkaat
** Kennon pikselitason virheet (esim. puuttuvat pikselit)
* Detaljit
** Hienojen yksityiskohtien katoaminen
** Tekstuurin katoaminen
* Terävyys
** Epäterävyys
** Yliterävöitetty
** Terävyyden vaihtelu kuvien välillä
* Hajavalo
** Kontrastin väheneminen
** Värien saturaation väheneminen
* Sävyarvojen, valaistuksen ja vinjetoitumisen tasaisuus

=== Testaustulosten hyväksyminen ja hylkääminen ===
Tarkastettavien kuvien määrä, testaustulosten hyväksymisen ja hylkäämisen raja-arvot sekä näistä johdettavat toimenpiteet tulisi määritellä organisaatiokohtaisesti. Toisin sanoen tulisi määritellä, kuinka paljon virheitä ja laadullista vaihtelua hyväksytään. On hyvä muistaa, että laadunhallinnassa fokus on virheiden estämisessä (mm. hyviä työnkulkuja noudattamalla) eikä niiden korjaamisessa. 

Esimerkki: Projektissa on digitoitu tuhansia kuvia. Tämän vuoksi tarkistetaan vain pieni otos. Jos satunnaisotantana valitun näytteen perusteella yli 1 % erän kuvien ja niihin liittyvien metatietojen kokonaismäärästä todetaan puutteellisiksi jostakin edellä mainitusta syystä, on koko erä tarkastettava uudelleen. Kaikki havaitut virheet on korjattava. Jos virheiden määrä on alle 1 % erästä, vain vialliset kuvat ja metatiedot on tehtävä uudelleen.