Digitoinnin laadunhallinta - Käyttäjän muokkaukset [fi]

Värienhallinta

2023-11-18T08:40:11Z

SuviJaakkola: /* ICC-värienhallinnan elementit */

__FORCETOC__
Digitointia tehdään eri olosuhteissa ja digitointijärjestelmissä käytetään erilaisia ohjelmistoja ja laitteistokokoonpanoja, joten on hyvin epätodennäköistä, että järjestelmät voitaisiin kalibroida täysin keskenään hallituksi järjestelmäksi.

Laitetason ratkaisut ongelmaan rajoittuvat ainoastaan laadukkaiden valolähteiden, ammattimaisen kaluston, yleisimpien väriavaruuksien (esim. Adobe RGB (1998)) ja ammattitaidon varaan. Sen sijaan hyödyntämällä värienhallinnassa järjestelmätason lähestymistapaa on mahdollista saavuttaa hyvin yhdenmukaisia tuloksia kaikkien käytössä olevien digitointijärjestelmien välillä.

=== '''ICC-värienhallinta''' ===
Tällä hetkellä yleisin lähestymistapa on ICC-värienhallinta (International Color Consortiumin värienhallintajärjestelmä). ICC-värienhallinnassa kunkin laitteen jokaisen digitointi-istunnon alussa digitoidaan targetti, jonka avulla luodaan ICC-väriprofiili kutakin digitointi-istuntoa ja sen kuvia varten. Prosessi on kuvattu tarkemmin luvussa "[[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]]".

ICC-väriprofiili on eräänlainen ”suodatin”, joka muuntaa väri-informaation yhdeltä laitteelta toiselle. Tuloksena syntyvät värikorjatut tiedostot muunnetaan lopuksi haluttuun ICC-väriavaruuteen.

Tätä järjestelmätason värienhallintamallia on suositeltavaa hyödyntää, jos organisaatiolla on käytettävissään ammattimaista henkilökuntaa sekä muut värienhallintaa tukevat resurssit.

=== '''ICC-värienhallinnan elementit''' ===
ICC-pohjainen värienhallinta koostuu neljästä osasta, jotka on integroitu ohjelmistoihin (sekä käyttöjärjestelmään että sovelluksiin).

'''PCS (Profile Connection Space)'''

Laiteriippumaton mittausjärjestelmä, joka kuvaa värit siten kuin ihminen ne näkee. PCD määräytyy yleensä automaattisesti lähdeprofiilin perusteella. Tyypillisesti loppukäyttäjät vuorovaikuttavat vain vähän PCS:n kanssa.

'''Väriprofiili (Color Profile)'''

Väriprofiili määrittelee, miten kuvissa olevia pikseleitä kuvaavat numeeriset arvot tulkitaan. Tällä hetkellä käytössä on kaksi ICC-perusväriprofiilityyppiä: v2 ja v4. Niillä ei saavuteta samoja tuloksia.

Profiili on joukko numeroita (joko matriisi tai hakutaulukko (LUT), joka kuvaa väriavaruuden suhteuttamalla sen värikuvaukset PCS:en. On suositeltavaa noudattaa järjestelmätoimittajien suosituksia siitä, milloin tulisi käyttää matriisi- ja milloin LUT-lähestymistapaa.

Tiedostot voidaan tallentaa millä tahansa ICC-yhteensopivalla profiililla. Paras käytäntö on määrittää kuvan värit ja sävyt targetin ja analysointiohjelmiston avulla siten, että saavutetaan originaalin eheä esitys yleisessä, hyvin dokumentoidussa standardiväriavaruudessa. Tämä minimoi kuvakokoelmien muuntamiseen tulevaisuudessa tarvittavat ponnistelut ja tehostaa kuvien uudelleenkäyttöä.

Skannerista saatava data on usein laitteiston prosessoimaa, eikä se välttämättä ole paras eheä esitys originaalista.

Arkistotallenteet on suositeltavaa luoda käyttämällä standardiväriavaruutta, jonka väri- ja sävytoisto on eheä originaaliin verrattuna. Arkistotallenteiden RGB-väriavaruuden tulee olla harmaatasapainotettu, silmämääräisesti arvioituna yhtenäinen ja riittävän laaja kattamaan useimmat digitointityössä käytettävät laitteet. Harmaatasapainotetut väriavaruudet kuvaavat harmaan neutraalisti (sisältäen yhtä paljon punaista, vihreää ja sinistä). Gamma 2.2:n harmaasävyprofiilin katsotaan olevan aistinvaraisesti yhtenäinen, koska se vastaa suunnilleen ihmisen katselukokemusta.

Adobe RGB (1998)-, ProPhoto- ja ECIRGB_v2 -väriavaruusprofiilit täyttävät nämä kriteerit, ja niitä suositellaan RGB-kuvatiedostojen tallentamiseen. Nämä väriavaruudet tarjoavat kohtalaisen laajat väriasteikot, jotka riittävät useimpiin tarkoituksiin, kun tallennetaan 16-bittisinä (3x16/kanava) RGB-tiedostoina.

Gray Gamma 2.2 (16-bittinen) on suositeltava harmaasävykuviin.

Verkkojulkaisua varten käyttötallenteet on suositeltavaa muuttaa hyvin yleiseen sRGB-profiiliin. Näin vältetään värien haalistuminen, jos kuvaa käytettäisiin värihallitsemattomassa ympäristössä.

'''Renderöintitavat (Rendering Intent)'''

Renderöintitavat määrittävät, miten väriskaalan (gamut) ulkopuolisia värejä käsitellään, jos kuvia muunnetaan väriavaruudesta toiseen. Kyse on siitä, miten lähteen ja kohteen väriavaruuksien koon ja muodon yhteensopimattomuus ratkaistaan värimuunnoksissa.

Renderöintitapoja on neljä:

* aistinvarainen (perceptual)
* suhteellinen kolorimetrinen (relative colorimetric)
* absoluuttinen kolorimetrinen (absolute colorimetric)
* saturaatio (saturation).

Aistinvarainen tapa toimii parhaiten valokuvissa, kun taas absoluuttinen kolorimetrinen tapa toimii parhaiten tekstidokumenttien ja grafiikan kuvien kanssa. Joskus voi olla tarpeen kokeilla eri renderöintitapoja, jotta saadaan selville, mikä toimii parhaiten tietylle kuvalle tai kuvaryhmälle. Väriavaruuden 3D-muodossa visualisoiva ohjelmisto havainnollistaa väriavaruuksien eroja.

Aistinvaraista tapaa hyödynnettäessä värien väliset visuaaliset suhteet säilyvät siten, että lopputulos näyttää luonnolliselta. Tiettyjen värien ulkoasu ei kuitenkaan välttämättä säily. Esimerkiksi tulostettaessa ohjelmisto säätää kaikki lähteen väriavaruuden kuvaamat värit sopimaan pienempään kohdeavaruuteen (tulostusavaruudet ovat pienempiä kuin useimmat lähde- tai työavaruudet). Aistinvarainen renderöintitapa toimii yleensä parhaiten hyvin värikkäissä kuvissa, jotka eivät mahdu kohdeavaruuden väriskaalalle (yleensä erittäin kylläiset värit).

Suhteellinen kolorimetrinen tapa pyrkii säilyttämään kaikkien kohdeavaruuteen mahtuvien värien ulkoasun ja säätää väriskaalan ulkopuoliset värit läheisiin väriskaalaan mahtuviin korvaaviin väreihin.

Suhteellinen kolorimetrinen tapa vertailee lähde- ja kohdeavaruuksien valkoisia tasoja ja siirtää kaikki värit vastaavasti sopimaan kirkkausalueisiin, säilyttäen samalla kaikkien värisävyjen ulkoasun. Näin voidaan minimoida yksityiskohtien häviäminen, jota voi ilmetä, kun käytetään absoluuttista kolorimetristä tapaa kylläisiin väreihin (jos kaksi eri väriä sijoitetaan samaan paikkaan kohdeavaruudessa).

Suhteelliset tai absoluuttiset kolorimetriset tavat toimivat yleensä parhaiten kuvissa, jotka eivät sisällä merkittäviä väriskaalan ulkopuolisia värejä (esimerkiksi lähes neutraalit kuvat historiallisista paperiasiakirjoista).

'''Värienhallintamoduuli (Color Management Module, CMM)'''

Värienhallintamoduuli on ohjelmistoalgoritmi, joka säätää eri laitteille lähetettäviä tai niiltä vastaanotettuja numeerisia arvoja siten, että niiden tuottama (havaittu) väri pysyy yhtenäisenä.

CMM suorittaa laskelmat, jotka muuntavat värien määritykset väriavaruuksien välillä. Se käyttää lähde- ja kohdeprofiileja sekä renderöintitapaa yksittäisten värien kuvausten muuntamiseksi väriavaruudesta toiseen.

Valittavana on useita CMM-moduuleja (esim. ColorSync, Adobe CMM, Little CMS, ArgyllCMS), joista kukin voi kommunikoida eri tavalla eri valmistajien ohjelmistoilla tuotettujen profiilien kanssa.

Koska profiilit eivät pysty muuntamaan jokaista mahdollista väriä yksilöllisesti, CMM interpoloi arvot CMM:n valmistajan määrittämillä algoritmeilla. Siksi kukin CMM-moduuli antaa hiukan erilaiset tulokset.

Profiilit voivat sisältää oletusarvona tietyn CMM:n käytön. Joissakin käyttöjärjestelmissä käyttäjät voivat määrittää käytettävän CMM:n kaikkia värimuunnoksia varten, jolloin tämä valinta ohittaa profiiliin sisältyvän tunnisteen. Molemmat menetelmät voidaan ohittaa valitsemalla CMM kuvankäsittyohjelmassa muuntamishetkellä.

On suositeltavaa valita CMM, joka antaa hyväksyttävät tulokset projektikohtaisiin digitointitavoitteisiin, ja vaihtaa sitä vain jos ilmenee odottamattomia muunnoksia.

Johdanto

2023-11-16T10:44:25Z

SuviJaakkola:

{{#seo:
|title=Johdanto digitoinnin laadunhallintaan
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tämä on museoalan käyttöön laadittu digitoinnin laadunhallinnan ohjeistus, jota voivat vapaasti hyödyntää myös muut KAM-sektorin toimijat.
}}

Tämä on museoalan käyttöön laadittu digitoinnin laadunhallinnan ohjeistus, jota voivat vapaasti hyödyntää myös muut KAM-sektorin toimijat.

Ohjeistus perustuu [https://www.digitizationguidelines.gov/ Federal Agencies Digital Guidelines Initiative]:n (FADGI) ylläpitämään ja kehittämään kulttuuriperintöaineistojen digitointiin kohdistuvaan [https://www.digitizationguidelines.gov/guidelines/digitize-technical.html Technical Guidelines for Digitizing Cultural Heritage Materials] -suosituksen kolmanteen versioon, joka julkaistiin vuonna 2023. Jatkossa tähän kansainväliseen suositukseen viitataan termillä FADGI-suositus. Tiedostomuotojen ja metatietojen osalta ohjeistus nojautuu [https://digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyihin].

Julkaisu on informatiivinen, ei säätelevä, ja se koskee kaksiulotteisten kulttuuriperintöaineistojen digitointia. Se sisältää johdannon digitoinnin laadunhallintaan sekä digitoinnin laadun mittareihin ja laatutasoihin. Se esittelee kunkin aineisto- eli objektityypin digitointilaadun tekniset arviointikriteerit ja suositellut digitointitekniikat sekä suosituksia muun muassa työtiloista, laitteistoista, resoluutiosta, väritiloista ja kuvankäsittelystä. Ohjeistus sisältää suosituksia myös tiedostomuodoista ja metatiedoista sekä lähtökohtia digitoinnin työnkulun suunnitteluun.

Asiakirja-aineistoja koskevat suositukset koskevat vain museokokoelmia. Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019].

Ohjeistuksen sisältö on julkaistu myös wiki-muodossa osoitteessa: [https://digitointilaatu.fi/ digitointilaatu.fi]. Wiki-sivusto sisältää ohjeistuksen lisäksi hyödyllisiä oheismateriaaleja. Sivustolla on myös keskustelupalsta, jossa voi käydä keskustelua esimerkiksi museoiden digitoinnin laadunhallinnasta, laatusuosituksen sisällöistä tai näiden kehittämisestä.

Ohjeistusta on suositeltavaa käyttää osana digitointityön arkea sekä digitointityön ja sen tavoitteiden suunnittelussa organisaation resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Se on suunnattu pääasiallisesti digitointityötä tekeville, ja sen omaksuminen vaatii monin paikoin vähintään alan perusteiden tuntemusta.

Esihenkilöiden on suositeltavaa tutustua erityisesti lukuihin "[[FADGI-suositus]]", "[[Työtilat]]", "[[Laitteistot]]", "[[Ohjelmistot ja targetit]]" ja "[[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Digitoinnin suunnittelussa huomioitavaa|Digitoinnin suunnittelussa huomioitavaa]]". Kyseiset luvut auttavat hahmottamaan digitoinnin laadunhallinnan edellyttämiä resursseja. Jotkin ohjeistuksen osiot, esimerkiksi luku "[[Digitoinnin laadun mittarit]]" ovat luonteeltaan syventävää tietoa, eikä suosituksen käyttöönotto edellytä niiden hallintaa.

Ohjeistuksen tavoitteena on tukea museaalisen digitoinnin laadun kehittämistä ja yhdenmukaistamista ja edistää digitaalisesti julkaistujen museokokoelmien laadun yhteismitallisuutta. Kun digitaalinen tallenne on mahdollisimman eheä toisinto originaalista, suuri yleisö ja mm. tutkijat saavat käyttöönsä entistä laadukkaampia aineistoja.

Julkaisulla kannustetaan museokenttää siirtymään digitoinnin laadun subjektiivisesta arvioinnista ohjelmistolliseen arviointiin sekä suunnata huomiota laatuajatteluun ja edesauttaa parhaiden käytäntöjen siirtymistä osaksi digitoinnin koulutusohjelmia. Toiveena on, että ohjeistuksen julkaisun myötä laadunhallinnasta tulisi nykyistä kiinteämmin osa museoalalla tehtävää digitointityötä.

Ohjeistus tuotettiin Museoviraston digitoinnin laadunhallinnan kehittämisen projektissa vuosina 2022–2023. Projekti rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen tarkoitetulla erityisavustuksella.

Projektin tuloksena syntyi digitoinnin laadunhallintamalli, jonka osia ovat muun muassa tämä ohjeistus, laadunhallinnan wiki-verkkosivusto, kansallinen yhteistyöverkosto ja Museoviraston sisäinen laadunhallinnan asiantuntijatyöryhmä.

Yhteistyöverkoston asiantuntijuudella on ollut tärkeä rooli projektin onnistumisen ja jalkauttamisen kannalta. Projektin asiantuntijayhteistyökumppaneita ovat olleet KAM-sektorilta Kansallisarkisto, Suomen valokuvataiteen museo, Kansallisgalleria, Turun museokeskus ja Satakunnan museot. Lisäksi laatusuositusta ovat kommentoineet lukuisat Suomen museot.

Yhteistyötä on tehty myös Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) kanssa, etenkin tiedostomuotoja koskevia suosituksia muotoillessa. Koulutusyhteistyötä on tehty Suomen Museoliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa. Yhteistyössä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kanssa on vahvistettu laadunhallinnan kannalta keskeisiä ISO-standardeja suomalaisiksi standardeiksi. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty FADGI-suositusta ylläpitävän Yhdysvaltain kansalliskirjaston kanssa.

Ohjeistusta päivitettiin ensimmäistä kertaa marraskuussa 2023 kansainvälisen FADGI-suositukseen tulleita muutoksia mukaillen. Tuolloin ohjeistukseen lisättiin yksi uusi laadun mittari (modulaation vahvistus / gain modulation) ja luvussa [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] esiintyviä taulukoita ja niiden tavoitearvoja päivitettiin. Lisäksi tehtiin pienempiä tarkennuksia ja lisäyksiä eri puolille dokumenttia.

Jatkossa Museoviraston sisäinen asiantuntijaryhmä ylläpitää ja päivittää laadunhallinnan ohjeistusta yhteistyössä muun muassa edellä mainittujen yhteistyökumppanien kanssa. Ohjeistukseen liittyvää palautetta, huomioita ja kehitysideoita voi lähettää osoitteeseen [mailto:digitointilaatu@museovirasto.fi digitointilaatu@museovirasto.fi].

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T10:28:33Z

SuviJaakkola: /* Vinous ja kierto (Skew and rotation) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kuva 2: SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää, miten kontrasti vähenee spatiaalisen taajuuden kasvaessa.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
[[Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png|tyhjä|pienoiskuva|466x466px|Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.]]
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px|alt=Kuvapari, joka vertailee terävöittämistä ja resoluutiota.]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px|alt=Kaavio, joka esittää resoluution ja terävyyden välisen suhteen.]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Kolme digitoitavaa objektia, jossa yksi onnistunut digitointi, yksi vinouma ja yksi kierto.|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T10:27:11Z

SuviJaakkola: /* Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kuva 2: SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää, miten kontrasti vähenee spatiaalisen taajuuden kasvaessa.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
[[Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png|tyhjä|pienoiskuva|466x466px|Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.]]
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px|alt=Kuvapari, joka vertailee terävöittämistä ja resoluutiota.]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px|alt=Kaavio, joka esittää resoluution ja terävyyden välisen suhteen.]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Kolme digitoitavaa objektia, jossa yksi onnistunut digitointi, yksi vinouma ja yksi kierto.|reunus|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T10:10:25Z

SuviJaakkola: /* SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kuva 2: SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää, miten kontrasti vähenee spatiaalisen taajuuden kasvaessa.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
[[Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png|tyhjä|pienoiskuva|466x466px|Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.|alt=Kaavio, joka esittää miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.]]
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Kolme digitoitavaa objektia, jossa yksi onnistunut digitointi, yksi vinouma ja yksi kierto.|reunus|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T10:05:01Z

SuviJaakkola: /* Kohina (Noise) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kuva 2: SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
[[Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png|tyhjä|pienoiskuva|466x466px|Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.]]
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Kolme digitoitavaa objektia, jossa yksi onnistunut digitointi, yksi vinouma ja yksi kierto.|reunus|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T10:00:10Z

SuviJaakkola: /* SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kuva 2: SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
[[Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png|tyhjä|pienoiskuva|466x466px|Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.]]
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.|reunus|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Tiedosto:Ppi-n ja sykliä-tuuma suhde.png

2023-11-16T09:59:37Z

SuviJaakkola:

Kuva 3: Kaavio, joka esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta. Kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla. CC0 1.0.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T09:39:02Z

SuviJaakkola: /* Vinous ja kierto (Skew and rotation) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma_ja_kierto.jpg|alt=Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.|reunus|600x600px]][[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T09:36:30Z

SuviJaakkola: /* SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Kuva 1: Resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]
[[Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma ja kierto.jpg|reunus|vasen|500x500px|Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.]]

[[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Tiedosto:SFR-n graafinen esitys.png

2023-11-16T09:34:39Z

SuviJaakkola:

SFR:n graafinen esitys objektiivin toistamalla resoluutiotestikuviolla, jossa näkyy kontrastin
menetys spatiaalisen taajuuden kasvaessa. CC0 1.0.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-16T09:30:29Z

SuviJaakkola: /* Terävöittäminen (Sharpening) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Esimerkkikuvan resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
[[Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png|vasen|pienoiskuva|Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test Target (UTT). CC0 1.0.]]
[[Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png|vasen|pienoiskuva|Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.]]

=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma ja kierto.jpg|reunus|vasen|500x500px|Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.]]

[[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Tiedosto:Terävöittämisen ja resoluution ero.png

2023-11-16T09:28:51Z

SuviJaakkola:

Esimerkki terävöittämisen (vasen) ja resoluution (oikea) välisestä erosta. TE262 Universal Test
Target (UTT). CC0 1.0.

Tiedosto:Resoluution ja terävyyden suhde.png

2023-11-16T09:25:37Z

SuviJaakkola:

Graafinen esitys resoluution ja terävyyden välisestä suhteesta. CC0 1.0.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-15T13:06:06Z

SuviJaakkola: /* Vinous ja kierto (Skew and rotation) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Esimerkkikuvan resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.
[[Tiedosto:Vinouma ja kierto.jpg|reunus|vasen|500x500px|Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.]]

[[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Tiedosto:Vinouma ja kierto.jpg

2023-11-15T13:03:56Z

SuviJaakkola:

Keskellä onnistunut digitointi, vasemmalla vinouma ja oikealla kierto. CC0 1.0.

Johdanto

2023-11-15T10:57:45Z

SuviJaakkola:

{{#seo:
|title=Johdanto digitoinnin laadunhallintaan
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tämä on museoalan käyttöön laadittu digitoinnin laadunhallinnan ohjeistus, jota voivat vapaasti hyödyntää myös muut KAM-sektorin toimijat.
}}

Tämä on museoalan käyttöön laadittu digitoinnin laadunhallinnan ohjeistus, jota voivat vapaasti hyödyntää myös muut KAM-sektorin toimijat.

Ohjeistus perustuu [https://www.digitizationguidelines.gov/ Federal Agencies Digital Guidelines Initiative]:n (FADGI) ylläpitämään ja kehittämään kulttuuriperintöaineistojen digitointiin kohdistuvaan [https://www.digitizationguidelines.gov/guidelines/digitize-technical.html Technical Guidelines for Digitizing Cultural Heritage Materials] -suosituksen kolmanteen versioon, joka julkaistiin vuonna 2023. Jatkossa tähän kansainväliseen suositukseen viitataan termillä FADGI-suositus. Tiedostomuotojen ja metatietojen osalta ohjeistus nojautuu [https://digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyihin].

Julkaisu on informatiivinen, ei säätelevä, ja se koskee kaksiulotteisten kulttuuriperintöaineistojen digitointia. Se sisältää johdannon digitoinnin laadunhallintaan sekä digitoinnin laadun mittareihin ja laatutasoihin. Se esittelee kunkin aineisto- eli objektityypin digitointilaadun tekniset arviointikriteerit ja suositellut digitointitekniikat sekä suosituksia muun muassa työtiloista, laitteistoista, resoluutiosta, väritiloista ja kuvankäsittelystä. Ohjeistus sisältää suosituksia myös tiedostomuodoista ja metatiedoista sekä lähtökohtia digitoinnin työnkulun suunnitteluun.

Asiakirja-aineistoja koskevat suositukset koskevat vain museokokoelmia. Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019].

Ohjeistuksen sisältö on julkaistu myös wiki-muodossa osoitteessa: [https://digitointilaatu.fi/ digitointilaatu.fi]. Wiki-sivusto sisältää ohjeistuksen lisäksi hyödyllisiä oheismateriaaleja. Sivustolla on myös keskustelupalsta, jossa voi käydä keskustelua esimerkiksi museoiden digitoinnin laadunhallinnasta, laatusuosituksen sisällöistä tai näiden kehittämisestä.

Ohjeistusta on suositeltavaa käyttää osana digitointityön arkea sekä digitointityön ja sen tavoitteiden suunnittelussa organisaation resurssien mahdollistamassa laajuudessa. Se on suunnattu pääasiallisesti digitointityötä tekeville, ja sen omaksuminen vaatii monin paikoin vähintään alan perusteiden tuntemusta.

Esihenkilöiden on suositeltavaa tutustua erityisesti lukuihin "[[FADGI-suositus]]", "[[Työtilat]]", "[[Laitteistot]]", "[[Ohjelmistot ja targetit]]" ja "[[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Digitoinnin suunnittelussa huomioitavaa|Digitoinnin suunnittelussa huomioitavaa]]". Kyseiset luvut auttavat hahmottamaan digitoinnin laadunhallinnan edellyttämiä resursseja. Jotkin ohjeistuksen osiot, esimerkiksi luku "[[Digitoinnin laadun mittarit]]" ovat luonteeltaan syventävää tietoa, eikä suosituksen käyttöönotto edellytä niiden hallintaa.

Ohjeistuksen tavoitteena on tukea museaalisen digitoinnin laadun kehittämistä ja yhdenmukaistamista ja edistää digitaalisesti julkaistujen museokokoelmien laadun yhteismitallisuutta. Kun digitaalinen tallenne on mahdollisimman eheä toisinto originaalista, suuri yleisö ja mm. tutkijat saavat käyttöönsä entistä laadukkaampia aineistoja.

Julkaisulla kannustetaan museokenttää siirtymään digitoinnin laadun subjektiivisesta arvioinnista ohjelmistolliseen arviointiin sekä suunnata huomiota laatuajatteluun ja edesauttaa parhaiden käytäntöjen siirtymistä osaksi digitoinnin koulutusohjelmia. Toiveena on, että ohjeistuksen julkaisun myötä laadunhallinnasta tulisi nykyistä kiinteämmin osa museoalalla tehtävää digitointityötä.

Ohjeistus tuotettiin Museoviraston digitoinnin laadunhallinnan kehittämisen projektissa vuosina 2022–2023. Projekti rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön digitaalisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen tarkoitetulla erityisavustuksella.

Projektin tuloksena syntyi digitoinnin laadunhallintamalli, jonka osia ovat muun muassa tämä ohjeistus, laadunhallinnan wiki-verkkosivusto, kansallinen yhteistyöverkosto ja Museoviraston sisäinen laadunhallinnan asiantuntijatyöryhmä.

Yhteistyöverkoston asiantuntijuudella on ollut tärkeä rooli projektin onnistumisen ja jalkauttamisen kannalta. Projektin asiantuntijayhteistyökumppaneita ovat olleet KAM-sektorilta Kansallisarkisto, Suomen valokuvataiteen museo, Kansallisgalleria, Turun museokeskus ja Satakunnan museot. Lisäksi laatusuositusta ovat kommentoineet lukuisat Suomen museot.

Yhteistyötä on tehty myös Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) kanssa, etenkin tiedostomuotoja koskevia suosituksia muotoillessa. Koulutusyhteistyötä on tehty Suomen Museoliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa. Yhteistyössä Suomen Standardisoimisliitto SFS:n kanssa on vahvistettu laadunhallinnan kannalta keskeisiä ISO-standardeja suomalaisiksi standardeiksi. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty FADGI-suositusta ylläpitävän Yhdysvaltain kansalliskirjaston kanssa.

Jatkossa Museoviraston sisäinen asiantuntijaryhmä ylläpitää ja päivittää laadunhallinnan ohjeistusta yhteistyössä muun muassa edellä mainittujen yhteistyökumppanien kanssa. Ohjeistukseen liittyvää palautetta, huomioita ja kehitysideoita voi lähettää osoitteeseen [mailto:digitointilaatu@museovirasto.fi digitointilaatu@museovirasto.fi].

Hyödyllisiä linkkejä

2023-11-15T10:44:36Z

SuviJaakkola: /* Sekalaisia oppimateriaaleja ja ohjeistuksia */

=== '''Sanastoja''' ===
* [https://termipankki.fi/tepa/fi/ TEPA-termipankki]
* [http://www.digitizationguidelines.gov/glossary.php FADGI-suosituksen työryhmän ylläpitämä sanasto]
* [https://finto.fi/valo/fi/ VALO - Valokuvausalan ontologia (finto.fi)]
* [https://www.valonkuvaaja.com/valokuvaus/sanasto Valokuvaussanastoa (valokuvaava.com)]
* [https://www.digitalcameraworld.com/features/dictionary-of-photography-terms Dictionary of photography terms (digitalcameraworld.com)]
* [https://www.getty.edu/research/tools/vocabularies/aat Art & Architecture Thesaurus (The Getty Research Institute)]

=== '''Keskustelufoorumeita''' ===
* [https://imagemuse.groups.io/g/main/subgroups ImageMuse]
* [https://www.dpreview.com/forums Digital Photography Review]
* [https://www.digicamera.net/keskus/index.php Digikamera.net]

=== '''Kotimaisia organisaatioita''' ===
* [https://museovirasto.fi/ Museovirasto]
* [https://www.csc.fi/ CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy]
* [https://digitalpreservation.fi/files/PAS-metatiedot-ja-aineiston-paketointi-1.7.4.pdf Kansalliset pitkäaikaissäilytyspalvelut (PAS)]
* [https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitystoiminta/digitalia/ Digitalia – Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus]
* [https://www.digime.fi/ Digime – Digitaalinen kulttuuriperintömme]

=== '''Iso-standardit''' ===
* [https://sales.sfs.fi/fi/index.html.stx Standardien verkkokauppa (SFS)]
* [https://sfs.fi/sfs-ry/?gclid=EAIaIQobChMI_4zz9M2P-wIVAzcYCh2SxQCDEAAYASAAEgIa7PD_BwE Suomen standardoimisliitto SFS:n kotisivut]
* [https://www.iso.org/standards.html ISO-standardien kansainvälinen kotisivu]

=== '''FADGI-suositus''' ===
* [https://www.digitizationguidelines.gov/ Federal Agencies Digital Guidelines Initiative (FADGI) -kotisivut]
* [https://www.digitizationguidelines.gov/guidelines/digitize-technical-resources.html FADGI-suosituksen oheismateriaaleja]

=== '''Kyselytutkimus: Digitoinnin laadunhallinta museokentällä, toukokuu 2022''' ===

* [https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/digitoinnin-laadunhallinta-kyselyraportti.pdf Tiivistelmä kyselyn keskeisistä tuloksista]

=== '''Webinaarit''' ===

==== '''Digitoinnin laadunhallinta 1: tuleva ohjeistus tutuksi – webinaari (21.11.2022)''' ====
* Tulevan laadunhallinnan ohjeistuksen ja wikisivun esittelyä
* Laadun merkitys digitoinnissa
* Silmämääräinen vs. ohjelmistollinen laadunarviointi

'''Videotallenne:''' https://vimeo.com/795222834/eb67ea48e2

{{#ev:vimeo
|id=795222834
|alignment=left
|dimensions=800
}}

==== '''Digitoinnin laadunhallinta 2: lähtökohtia ja edellytyksiä – webinaari (9.12.2022)''' ====
* Laatutasot ja laadun mittarit
* Digitointitila ja -laitteistot
* Analysointiohjelmistot ja testitargetit

'''Videotallenne:''' https://vimeo.com/795232251/703c787ee0

{{#ev:vimeo
|id=795232251
|alignment=left
|dimensions=800
}}

=== '''Sekalaisia oppimateriaaleja ja ohjeistuksia''' ===
Huom! Osa alle listatuista dokumenteista kaipaa päivitystä eivätkä ne välttämättä ole linjassa FADGI-suosituksen kanssa.

* [https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-501-7 Digiksi. Digitointiprojektin suunnittelijan ja toteuttajan opas]
* [https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/digitoinnin-taitajaksi/ Digitoinnin taitajaksi-koulutus (XAMK)]
* [https://aoe.fi/#/materiaali/1893 Digitoinnin taitojen oppimateriaali, osa 1: Digitoinnin perusteet (5 op)]
* [https://aoe.fi/#/materiaali/1894 Digitoinnin taitojen oppimateriaali, osa 2: Digitoinnin syventävä osaaminen (5 op)]
* [https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202212_00026039_6 Digitoinnin taitojen oppimateriaali, osa 10: Digitointiprojektin hallinta (10 op)]
* [https://digitalia.xamk.fi/digiopas Digitalian digitointiopas]
* [https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/sites/default/files/inline-attachments/2016-12/kuvansa_kullakin.pdf Kuvansa kullakin kirja (Anne Isomursu / Suomen valokuvataiteen museo)]
* [https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/tietopalvelut/tietoa-ja-oppaita/valokuvien-digitointi Valokuvien digitointi (Valokuvataiteen museo)][http://www.digifaq.info/digifaq/content.html Digikameran omistajan FAQ]
* [http://www.leuku.fi/info/pdfym/colormanage-cs4.pdf Värinhallinta-opas (leuku.fi)]

* [https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258366 DIGIME-standardisalkku]
* [https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/museoalan-kehittaminen/digitoinnin-laadunhallinta Museoiden luettelointiohje (Museovirasto)]
* [https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf Kokoelmapolitiikan muistilista museoille] (Museovirasto ja Museo 2015)
* [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin Kansallisarkiston määritykset arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin 2021]
* [https://www.youtube.com/c/DigitalTransitions/videos Digital transitionsin YouTube-kanava]

* [https://heritage-digitaltransitions.com/product-category/digitization-guides/ Digital transitionsin digitointioppaat][https://www.color.org/courses.xalter Värienhallinnan kursseja listattuna ICC:n kotisivuilla]
* [https://helpx.adobe.com/fi/photoshop/user-guide.html Photoshopin käyttöopas]
* [https://helpx.adobe.com/fi/photoshop/using/understanding-color-management.html Photoshopin oppimateriaaleja värienhallintaan]
* [https://sustainableheritagenetwork.org/digital-heritage/using-digitization-targets-tutorial Using Digitization Targets (Tutorial, Library of Congress)]
* [https://valovuoto.fi/kalibrointi-kannattaa/ Näytön kalibrointi] (valovuoto.fi)
* [https://www.color.org/displaycalibration.xalter Näytön kalibrointi (International Color Consortium)]
* [https://web.archive.org/web/20150906200952/lib.stanford.edu/digital-production-services/quality-assurance-image-defects Esimerkkejä kuvavirheistä (National Agricultural Library, USA)]
* [https://www.cambridgeincolour.com/ Cambridge in Colour – A Learning Community for Photographers]
* [https://img1.wsimg.com/blobby/go/86b648b2-f5ad-45d1-99b5-38af3df6ddb0/downloads/Phase-One-Color-Guide-2019.pdf?ver=1598127037555 Color Reproduction Guide For Cultural Heritage]
* [https://learn.captureone.com/ Capture One Learning hub]

* [https://helpx.adobe.com/fi/lightroom-classic/tutorials.html Adobe Lightroom Classic tutorials][https://dtculturalheritage.com/wp-content/uploads/woocommerce_uploads/2018/11/color-guide.pdf DT Digitization Guide For Transmissive Cultural Heritage Materials]
* [https://sustainableheritagenetwork.org/digital-heritage/equipment-selection-your-digitization-project Equipment Selection for your Digitization Project] (Library of Congress)
* [https://sustainableheritagenetwork.org/digital-heritage/copystand-equipment-and-setup-tutorial Copystand Equipment and Setup (Tutorial, Library of Congress)]
* [https://sustainableheritagenetwork.org/digital-heritage/flatbed-scanner-vs-overhead-camera-digitization Flatbed Scanner vs Overhead Camera Digitization] (Library of Congress)
* [https://www.metmuseum.org/art/metpublications/The_Care_and_Handling_of_Art_Objects_Practices_in_The_Metropolitan_Museum_of_Art_2019 The Care and Handling of Art Objects: Practices in The Metropolitan Museum of Art]
* [https://kulturdirektoratet.no/web/guest/vis-publikasjon/-/publikasjon-digitalisering-av-fotosamlinger-av-hege-oulie Digitalisering av fotosamlinger (Kulturrådet)]
* [https://www.metamorfoze.nl/sites/default/files/publicatie_documenten/Metamorfoze_Preservation_Imaging_Guidelines_1.0.pdf Metamorfoze Preservation Imaging Guidelines Image Quality (version 1.0, January 2012)]
* [https://www.nationaalarchief.nl/archiveren/kennisbank/guidelines-digitisation-of-photographic-materials Guidelines Digitisation of photographic materials] (Nationaal Archief of the Netherlands)
* [https://www.bing.com/ck/a?!&&p=ef431649c1711e97JmltdHM9MTY2NzUyMDAwMCZpZ3VpZD0xM2MyZDhiYy1hOGM3LTY3YWEtMDlhZC1jOTNmYWNjNzYxYmEmaW5zaWQ9NTE3MQ&ptn=3&hsh=3&fclid=13c2d8bc-a8c7-67aa-09ad-c93facc761ba&psq=ETH-BibliothekDigiCenter+best+practices&u=a1aHR0cHM6Ly93d3cucmVzZWFyY2hnYXRlLm5ldC9wcm9maWxlL1N0ZXBoZW4tUG9vbi01L3Bvc3QvSXNfdGhlcmVfYW55X2hlYWRsaW5lc19mb3JfZGlnaXRpemF0aW9uX2FuZF9jb25zZXJ2YXRpb25fb2ZfbXVsdGltZWRpYV9maWxlcy9hdHRhY2htZW50LzU5ZDY1OTJiNzkxOTdiODA3NzlhZWM3Ni9BUyUzQTU0MTI4Nzc4Mzg5OTEzNiU0MDE1MDYwNjQ0NzI5NzUvZG93bmxvYWQvQmVzdCtQcmFjdGljZXMrRGlnaXRpemF0aW9uKysucGRm&ntb=1 Best Practices Digitization (Version 1.1, 2016 / ETH-Bibliothek)]
* [https://assets.foleon.com/eu-west-2/uploads-7e3kk3/109/manual-2d-2021_v6.8c8ade34970e.pdf Photography 2D Objects Manual - Part I (Rijksmuseum 2021)]

* [https://www.bing.com/ck/a?!&&p=e9be3b8ee4b0ff3eJmltdHM9MTY2NzUyMDAwMCZpZ3VpZD0xM2MyZDhiYy1hOGM3LTY3YWEtMDlhZC1jOTNmYWNjNzYxYmEmaW5zaWQ9NTE3MQ&ptn=3&hsh=3&fclid=13c2d8bc-a8c7-67aa-09ad-c93facc761ba&psq=Multispectral+Imaging+in+Reflectance+and+Photo-induced+Luminescence+modes%3a+A+User+Manual&u=a1aHR0cHM6Ly93d3cucmVzZWFyY2hnYXRlLm5ldC9wdWJsaWNhdGlvbi8yNjcyNjYxNzVfTXVsdGlzcGVjdHJhbF9JbWFnaW5nX2luX1JlZmxlY3RhbmNlX2FuZF9QaG90by1pbmR1Y2VkX0x1bWluZXNjZW5jZV9tb2Rlc19BX1VzZXJfTWFudWFs&ntb=1 Multispectral Imaging in Reflectance and Photo-induced Luminescence modes: A User Manual] (Version 1.0 October 2013 / The British Museum)
* [http://support.imageaccess.de/downloads/product_manuals/FAQ/FAQ-Quality-Controlled-Scanning.pdf?pk_campaign=NewsLetter201902_Mai Frequently Asked Questions / Quality Controlled Scanning (Image access)]
* [https://www.archives.gov/files/preservation/technical/guidelines.pdf Technical Guidelines for Digitizing Archival Materials for Electronic Access: Creation of Production Master Files – Raster Images] (U.S. National Archives and Records Administrationin, NARA)
* [https://www.archives.gov/preservation/technical/vendor-training.html Preservation Guidelines for Vendors Handling Records and Historical Material] (National Archives and Records Administrationin, NARA) - ohjeita originaalien turvallisesta ja asianmukaisesta käsittelystä
* [http://colostateprofessionalpractices.weebly.com/uploads/5/8/8/5/58856297/rijksmuseum_manual-3d.pdf The Rijksmuseum Manual for the photography of 3D objects ]
* [https://documents.pub/document/digitisation-standards-landscape-for-european-museums-archives-libraries.html?page=10 Digitization: standards landscape for European museums, archives, libraries]
* [https://www2.archivists.org/sites/all/files/Baldwin_Davis_Pai_Smith_report.pdf Digitization Equipment in Cultural Heritage Imaging Labs]
* [https://www.rluk.ac.uk/wp-content/uploads/2014/02/Digitisation_in_the_UK.pdf Digitisation in the UK The case for a UK framework]
* [https://library-archives.canada.ca/eng/services/government-canada/information-disposition/disposition-government-records/multi-institution-disposition-authorizations/Pages/digitization-guidelines.aspx#quality Digitization guidelines (Government of Canada)]
* [https://www.canada.ca/content/dam/chin-rcip/documents/services/digitization/standards-canadian-museum-civilization/smcc_numerisation-cmcc_digitization-eng.pdf?WT.contentAuthority=4.4.10 Digitization Standards for the Canadian Museum of Civilization Corporation]

* [https://creativecommons.fi/lisenssit/ Creative Commons -lisenssit]
* [https://rightsstatements.org/fi/ Käyttöoikeuskuvaukset (rightsstatements.org)]
* [https://musiikkiarkisto.fi/kam/tarkoitus-ja-tehtavat/kannanotot/ Tietosuoja KAM-sektorilla]

* [https://dicom.nema.org/medical/dicom/current/output/chtml/part01/chapter_1.html#sect_1.1 Lisätietoa DICOM-standardista (DICOM PS3.1 2023d - Introduction and Overview)]
* [https://www.adobe.com/creativecloud/photography/hub/guides/what-is-hdr-photography.html Lisätietoa HDR-kuvauksesta (Guide to HDR in photography)]

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-15T10:41:34Z

SuviJaakkola: /* Valkotasapainon virhe (White balance error) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta).

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*).
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Esimerkkikuvan resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.[[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Digitoinnin laadun mittarit

2023-11-15T10:39:04Z

SuviJaakkola: /* Valkotasapainon virhe (White balance error) */

{{#seo:
|title=Digitoinnin laadun mittarit
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia.
}}

Digitoinnin laadun taso määrittyy tässä luvussa esiteltävien laadun mittarien perusteella. Laadun mittarit ovat joko kriittisiä tai informatiivisia. Informatiiviset mittarit eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen, ja ne on eroteltu kriittisistä mittareista luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa. Analysointiohjelmistojen ja targettien asianmukainen käyttö mahdollistaa tarkan ja toistettavissa olevan analyysin laadun mittareista.

=== '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (Sampling Frequency)''' ===
Resoluutio (spatial resolution) ilmaisee alkuperäisen tiedoston tarkkuuden, eli miten tarkasti yksityiskohdat pystytään esittämään.

Resoluutio ilmoitetaan fyysisenä pikselimääränä tuumaa (ppi) tai millimetriä (ppmm) kohden. [https://www.iso.org/standard/59419.html ISO 12233] -standardi määrittelee tavat mitata resoluutiota.

Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa esitetään, millä minimiresoluutiolla (ppi) saavutetaan tavoiteltu laatutaso kutakin objektityyppiä digitoitaessa.

Huom! FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
[[Tiedosto:Resoluutio.png|alt=|pienoiskuva|Oikean puoleisen kuvan resoluutio on korkeampi eli pikselimäärä mittayksikköä kohden on korkeampi. Siksi myös objektin pintastruktuuri näkyy paremmin.|tyhjä|500x500px]]

=== '''Sävyvaste (Tone response, OECF)''' ===
Sävyvaste kuvaa, miten digitointijärjestelmä muuntaa valon digitaalisiksi arvoiksi.

Useimmat digitointijärjestelmät optimoivat sävyvasteen luodakseen visuaalisesti miellyttävän digitaalisen kuvan. Tällöin kuvan keskisävy on suora, ja sen kirkkaita ja varjoisia osia korostetaan (s-käyrä).

Sävyvasteen optimointi vaihtelee eri laitevalmistajien välillä, mikä hankaloittaa kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin kannalta tärkeän lineaarisen sävyvasteen palauttamista.

Sävyvastetta mitataan kolorimetrisinä L*-yksikköinä (merkitään arvolla ΔL 2000*, jossa Δ on delta). Luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa se on ilmaistu myös muodossa 8 bittiä/pikseli.

[https://www.iso.org/standard/43527.html ISO 14524] -standardi määrittelee tavat mitata OECF:ta.

'''Huom:''' [[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]] -taulukoissa läpivalaistaville aineistoille (esim. negatiivit tai diat) esitetyt sävyvasteen arvot on määritelty siten, että alkuperäisaineiston sävyt tallentuisivat mahdollisimman eheästi. Muut mahdolliset korjaukset, joilla tavoitellaan esimerkiksi miellyttävämmän näköistä käyttötallennetta, ovat osa kuvan jälkikäsittelyä.
[[Tiedosto:Sävyvaste.jpg|tyhjä|pienoiskuva|Ylemmässä harmaakiilassa on nähtävillä oikea (tasainen) sävyvaste. Alemmassa harmaakiilassa sävyvaste on epätasainen (keski- ja tummat sävyt liian tummia).|500x500px|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on tasainen sävyvaste ja toisessa epätasainen sävyvaste.]]

=== '''Modulaation vahvistus (Gain Modulation)''' ===
Modulaation vahvistus (gain modulation) kuvaa luminanssitasojen (L*) käyrien paikallisen jyrkkyyden vaihtelua referenssikohteesta eli targetista ja digitaalisesta kuvasta mitattujen arvojen välillä.

Modulaation vahvistus havaitsee ja mittaa objektiivisesti leikkautumista sävykäyrällä (OECF/tone scale). Yleensä leikkautuminen ilmenee sävykäyrän arvojen ääripäissä.

Jos vahvistus (gain) muuttuu merkittävästi, voi käyrän paikallinen jyrkkyys olla liian loiva tai jyrkkä vaikka sävyjen toistuminen onkin raja-arvojen sisällä. Tällöin kahden sävyn sävyerot eivät erotu (liian loiva) tai erottuvat liikaa (liian jyrkkä).

=== '''Valkotasapainon virhe (White balance error)''' ===
Valkotasapainon virhe on digitaalisen kuvan värineutraaliuden mittari. On tärkeää, että oikea valkotasapaino määritetään ennen ICC-kalibrointiprosessin aloittamista.

Kuvassa on oikea valkotasapaino kun (L*a*b*-väritilaa käytettäessä) targetissa valkotasapainon mittaamiseen käytettävien harmaiden mitta-alueiden (gray patch) arvot a* ja b* ovat mahdollisimman lähellä nollaa. Toisin sanoen mitattaessa harmaa-asteikko ei osoittaudu “minkään väriseksi”.

Luvun 5 taulukoissa valkotasapainon kolorimetrisen arvioinnin Delta E -tunnusluku ilmaistaan muodossa ΔE(a*b*). Taulukoissa valkotasapainon virhe on ilmaistu myös digitaalisina lukemina.
[[Tiedosto:Valkotasapainon virhe.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Ylempänä neutraalin värinen harmaakiila, jonka valkotasapaino on virheetön. Alempana harmaakiila, jossa on nähtävillä virheellisestä valkotasapainosta johtuva punertava värivirhe.|alt=Kaksi harmaakiilaa, joista toisessa on virheetön valkotasapaino ja toisessa virheellinen valkotasapaino.]]

=== '''Valoisuuden tasaisuus (Lightness uniformity)''' ===
Ideaalitapauksessa valo jakautuu tasaisesti koko kuvassa. Koska täysin tasaista valaistusta ei ole mahdollista luoda, digitointiohjelmiston flat fielding -toiminto korjaa objektiivien luontaisen valohäviön ja valaistusjärjestelmien rajoitukset.

Flat fielding -ohjelmisto ja mattapintaisen, tasasävyisen referenssikohteen käyttö (esimerkiksi harmaa pahvi) tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan menetelmän valoisuuden epäyhtenäisyyden vähentämiseen, mutta sillä ei pidä korvata ammattimaista digitointitekniikkaa. Esimerkiksi Capture One ohjelmistoympäristössä valoisuuden tasaisuutta hallinnoidaan luomalla LCC-profiili (Lens Cast Calibration). Adoben ohjelmistoympäristössä (Lightroom) vastaava toiminnallisuus on Flat-Field Correction.

Voimakkaat korjaukset itsessään voivat aiheuttaa kuvatiedostoon kohinaa.

[https://www.iso.org/standard/31974.html ISO 17957] -standardi määrittelee varjostuksen (shading) mittauksen.
[[Tiedosto:Kirkkauden_tasaisuus.jpg|alt=Targetti, joka on valaistu epätasaisesti.|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Epätasainen valaistus targetin pinnalla.]]

=== '''Väritarkkuus (Color encoding accuracy)''' ===
Väritarkkuuden arvioinnissa käytetään mittaria/mittayksikköä Delta-E, joka kirjoitetaan usein muodossa ΔE tai E*. Se ilmaisee kahden värin, syötetyn (input color) ja näytetyn (displayed color), välistä eroa. Mitä pienempi Delta E-arvo, sitä parempi väritarkkuus.

Digitoimalla sopiva targetti ja analysoimalla sen tulos ohjelmallisesti voidaan selvittää, miten tarkasti digitointijärjestelmä tallentaa värit. Väritarkkuus mitataan laskemalla värierotus (ΔE2000) targetin digitointitulosten ja targetin viitearvojen välillä.

Analysointiohjelmistot mittaavat yleensä targetin yksittäisiä väri- ja harmaa-alueita (individual patch values) ja ilmoittavat myös kaikkien mitattujen värialueiden keskipoikkeaman (keskiarvon).
[[Tiedosto:Väritarkkuus.png|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Väritargetti analysointiohjelmassa. Numerot kertovat kuinka paljon kukin värinäyte eroaa targetin viitearvoista. Tavoitteena on mahdollisimman pieni numero.|alt=Väritargetti analysointiohjelmassa.]]

=== '''Värikanavan virhetallennus (Color channel misregistration)''' ===
Kaikki objektiivit tarkentavat punaisen, vihreän ja sinisen valon hiukan eri tavalla.

Värikanavan virhetallennus mittaa punaisen, vihreän ja sinisen valon spatiaalista sijaintivirhettä.

Värikanavan virhetallennuksen mittausta käytetään objektiivin suorituskyvyn arvioinnissa. Kolmen värikanavan heikko tallentuminen voi johtua esimerkiksi objektiivin huonosta suunnittelusta tai epäsopivan himmenninaukon valinnasta.

Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä tälle laadun mittarille ovat ''color fringing, lateral color error'' ja ''chromatic aberration''.
[[Tiedosto:4.6 Värikanavan virhetallennus.jpg|pienoiskuva|500x500px|Värikanavan virhetallennusta ilmenee kohdissa, joissa on suuria valoisuuseroja.|tyhjä|alt=Värikanavan virhetallennus targetista otetussa kuvassa.]]

=== '''SFR* / spatiaalinen taajuusvaste (Spatial Frequency Response)''' ===
SFR (Spatial Frequency Response) liittyy terävyyteen, tarkennukseen ja tarkkojen yksityiskohtien erotuskykyyn. Se on funktio, joka määrittelee digitointijärjestelmän kyvyn säilyttää yhä pienempien ja pienempien yksityiskohtien kontrasti. SFR on vaihtoehtoinen tunnusluku [https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/modulaationsiirtofunktio modulaation siirtofunktiolle] (Modulation Transfer Function, MTF).[[Tiedosto:SFR wiki.png|tyhjä|pienoiskuva|751x751px|Esimerkkikuvan resoluutio on riittävä, mutta kuva on silti epäterävä koska se ei pysty erottelemaan ohuita viivoja toisistaan (SFR arvo on alhainen).]]

SFR:n tärkeiden ominaisuuksien tiivistämiseksi on kehitetty yksittäisiä tunnuslukuja:

* '''SFR50:''' Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 50 %:n modulointi eli vain 50 % alkuperäisen sisällön kontrastista on säilynyt kyseisellä yksityiskohtien tasolla. Jotta tätä taajuutta voitaisiin verrata kuvissa millä tahansa näytteenottotaajuudella (esim. 300, 400, 600 ppi), arvo normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos 400 ppi:n tarkkuudella otetun kuvan SFR on 50 %:n moduloinnilla 120 ppi tasolla, on SFR50-tunnusluvun arvo 60 % [(120 / 200) *100].
* '''Huom!''' Puolet näytteenottotaajuudesta (Nyquist) on puolet 400 ppi:stä eli 200 sykliä/tuuma. Tämä johtuu siitä, että syklin määrittämiseen tarvitaan kaksi pikseliä. Kuva 3 esittää ppi:n ja sykliä/tuuma suhdetta.
* '''SFR10 (näytteenottotehokkuus, sampling efficiency)''': Mittari, joka määrittää taajuuden, kun spatiaalisen taajuusvasteen (SFR) arvo on 10 %:n modulointi. Mitattu taajuus normalisoidaan puoleen näytteenottotaajuudesta (Nyquist) ja ilmaistaan prosentteina. Esimerkiksi jos SFR-käyrän arvo 10 %:n moduloinnilla 180 dpi 400 dpi:n tarkkuudella otetulle kuvalle, näytteenottotehokkuuden arvo on 90 % [(180 / 200) *100].
* '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella (SFR Response at Nyquist Frequency):''' Spatiaalisen taajuusvasteen mittaus puolella näytteenottotaajuudella (Nyquistin taajuudella).
* '''Maksimi SFR (Max SFR):''' SFR-funktion maksimiarvo. Jos modulointi ylittää 1,0 (100 %), se voi olla merkki digitaalisen kuvan jälkikäsittelystä. Kuva 3 esittää, miten kontrasti vähenee korkeammilla taajuuksilla.
* '''SFR:n epänormaali käyttäytyminen (SFR Abnormal Behavior):''' Kehitystyön alla oleva tunnusluku, jolla pyritään tunnistamaan ja luonnehtimaan sellaisia epätyypillisiä SFR-muotoja, jotka todennäköisimmin johtuvat jonkinlaisesta jälkikäsittelystä.

SFR-mittaus määritellään standardeissa [https://www.iso.org/standard/33715.html ISO 12233], [https://www.iso.org/standard/29702.html ISO 16067-1] ja ISO [https://www.iso.org/standard/35201.html 16067-2].
=== '''Mittakaavan tarkkuus (Reproduction Scale Accuracy)''' ===
FADGI-suosituksen mukaisessa digitoinnissa on tärkeää, että digitaalinen toisinto vastaa kooltaan alkuperäistä digitoitua objektia. Tämä poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

Jokaiseen kuvatiedostoon sisältyy teknisiä metatietoja sisältävä otsake (image file header). Mittakaavan tarkkuus kertoo (tiedoston otsakkeessa mainitun) objektin koon ja alkuperäisen objektin koon välisestä suhteesta.

Mittakaavan tarkkuus mitataan alkuperäisen objektin fyysisten mittojen ja tiedoston pikselimittojen välisenä suhteena. Vertailu tehdään sillä tarkkuudella (ppi) kuin tiedosto on tuotettu.

Esimerkiksi jos viivaimesta otetaan kuva 400 ppi:n tarkkuudella, viivaimesta tulee digitaalisessa kuvassa oikean kokoinen, kun kuva näytetään tai tulostetaan 400 ppi:n tarkkuudella.

=== '''Terävöittäminen (Sharpening)''' ===
Lähes kaikki digitointijärjestelmät terävöittävät kuvaa, usein vaiheessa, jossa käyttäjä ei voi hallita prosessia. Terävöittäminen lisää keinotekoisesti yksityiskohtien kontrastia ja luo illuusion paremmasta erottelukyvystä. [[Tiedosto:Terävöittäminen.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Yliterävöitetty kuva ei tee kuvasta erotuskykyisempää. Yliterävöitys aiheuttaa kuvaan artefakteja.|alt=Yliterävöitetty kuva targetista.]]

Terävöittämistä voi tapahtua kolmessa eri työnkulun vaiheessa:

* terävöittäminen digitoinnin yhteydessä (ei suositeltavaa)
* kuvan terävöittäminen jälkikäsittelyssä
* lopputuloksen terävöittäminen tulostusta, näyttöä tai painoa varten.

Terävöittäminen toteutetaan yleensä kuvan sisällön ääriviivoja korostamalla, kuten unsharp-suodinta käyttävissä kuvankäsittelytekniikoissa. FADGI-suositus ei varsinaisesti kiellä terävöittämistä, ellei se heikennä kuvanlaatua.

Modernit digitaalikamerat ja skannerit suorittavat usein huomattavan määrän kuvankäsittelyä, josta suurta osaa ei voi kytkeä pois päältä. Terävöittäminen on kuitenkin peruuttamaton toiminto, joten sen määrää on parasta rajoittaa.

Oheisessa kuvaparissa on terävä matalaresoluutioinen kuva (vasemmalla) ja terävöittämätön korkearesoluutioinen kuva (oikealla). Kuvapari havainnollistaa silmämääräisen ja todellisen erottelukyvyn eroa. Suurennos kellotaulusta paljastaa, että terävöittämättömässä kuvassa minuuttiviivat ovat paljon selvemmät.

Vasemmanpuoleisen kuvan SFR:n matalia taajuuksia on paranneltu kuvankäsittelyllä. Kun vasemmanpuoleisen kuvan SFR on alle 10 %:n tasolla, ei ole mahdollista palauttaa luotettavasti korkeamman resoluution antamaa informaatiota, joka näkyy oikeanpuoleisessa kuvassa.
=== '''Kohina (Noise)''' ===
Kohina on etenkin kuvan varjoalueilla näkyvää rakeisuutta.

Yleensä kohina voidaan määritellä pikselien välisenä vaihteluna L*- tai RGB-arvoissa. Toisin sanoen kohinasta kertovat kaikki odottamattomat laskenta-arvot tai L*-poikkeamat pikselitasolla.

Kohina lasketaan L*-arvojen keskihajontana targetin tietyllä harmaalla mittausalueella. Kohinan määrää ei voida mitata pintakuvioidulla tai rakeisella targetilla. Targetin pinnan tulee olla tasainen tai kiiltävä.

Monesti kameran ja skannerin käyttöliittymät mahdollistavat kohinan poistamisen jollakin tavalla. Näitä automaattisia toimintoja tulee hyödyntää harkiten. Voimakas kohinan poistaminen saattaa hävittää digitoidusta objektista minkä tahansa luonnollisen pintakuvion, mikä johtaa epäluonnollisilta näyttäviin kuviin. Esimerkiksi pergamentin tai paperin pintakuvio tai karkeus saattaa kadota kokonaan. Liian matalat kohina-arvot saattavat olla merkki voimakkaasta kohinan poistamisesta. Siksi luvun "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin]]" taulukoissa on ilmoitettu myös kohinan minimiarvot.

Kohina lisääntyy voimakkaan terävöittämisen, korkeiden ISO-herkkyyksien ja alivalotuksen ohjelmallisen korjaamisen myötä ([https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141778/Myllymaki_Olli.pdf?sequence=1&isAllowed=y lue lisää]).
[[Tiedosto:Kohina.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Kohina ilmenee kuvassa tasaisten pintojen epätasaisuutena ja yksityiskohtien epätarkkuutena. Kohina voi huonontaa kuvanlaatua merkittävästi.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on kohinaa.]]

=== '''Vinous ja kierto (Skew and rotation)''' ===
Vinous ja kierto ovat toisiaan muistuttavia geometrisiä vääristymiä. Nämä mittarit kertovat, miten suorassa objekti on kuvassa. Tämä on tärkeää, sillä kuvan kääntäminen muutoin kuin 90 asteen portaissa edellyttää kuvan jokaisen pikselin interpolointia, mikä heikentää tiedoston spatiaalista resoluutiota ja eheyttä.

Vinoumat aiheutuvat usein siitä, että kameran polttotaso (focal plane) ja kuvaustaso eivät ole kohtisuorassa toisiinsa nähden. Kierto aiheutuu siitä, että aineistoa ei ole aseteltu kuvaustasolle huolellisesti suoraan.

Tämän ohjeistuksen mukaisessa digitoinnissa on sallittua korjata kuvien kiertoa.[[Tiedosto:Vinous wiki.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) vinossa.|alt=Targetista otettu kuva, jossa targetti on vinossa.]]

=== '''Geometriset vääristymät (Geometric Distortion)''' ===
Geometristen vääristymien hallinta on ratkaisevan tärkeää originaalin eheälle toistumiselle. Tyypillisesti objektiivit tuottavat ihanteellisissakin olosuhteissa kuvia, joissa on merkittäviä vääristymiä. Jos digitointijärjestelmää ei ole kohdistettu oikein, kuvaan syntyy myös muita geometrisiä vääristymiä.

Kulttuuriperintöaineistojen digitointi edellyttää korkealaatuista optiikkaa, joka on suunniteltu minimoimaan geometriset vääristymät. Viime aikoina on esitelty myös ohjelmallisia työkaluja, joilla voi korjata objektiivien tuottamat vääristymät. Nämä työkalut ovat tehokkaita mutta interpoloivat pikseleitä, jolloin kuvan eheys kärsii.

Laadukkaiden objektiivien geometriset vääristymät ovat yleensä hyvin hallittuja eikä niitä tulisi korjata arkistotallenteisiin ohjelmallisesti.

[https://www.iso.org/standard/60819.html ISO 17850] -standardi määrittelee digitaalikameroiden geometristen vääristymien mittaukset.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.
[[Tiedosto:Geometrinen vääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Objekti (targetti) on kuvassa vääristynyt, sillä se on kuvattu vinosti eikä kohtisuoraan päältä.|alt=Vinosti kuvattu targetti.]]
[[Tiedosto:Tynnyrivääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tynnyrivääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tynnyrivääristymä.]]
[[Tiedosto:Tyynyvääristymä.jpg|tyhjä|pienoiskuva|500x500px|Tyynyvääristymä.|alt=Targetista otettu kuva, jossa on tyynyvääristymä.]]

=== '''Epäpuhtaudet (Field artifacts)''' ===
Digitoinnin tulisi tallentaa vain alkuperäinen objekti. Pölyä, likaa tai naarmuja päätyy kuitenkin lähes väistämättä digitaalisiin tallenteisiin.

Tämä mittari määrittää fyysiset, objektin pinnalla olevat epäpuhtaudet.

Nykyisin parhaisiin käytäntöihin kuuluu, että digitoinnin jälkeen kuva tarkastetaan fyysisesti digitaaliseen kuvaan kuulumattomien epäpuhtauksien havaitsemiseksi. Samalla huomioidaan epäpuhtauksien määrä.

Tämä laadun mittari on tulossa käyttöön vasta myöhemmin.

=== '''Vaaleat/tummat, toleranssi (Highlight/shadow, tolerance)''' ===
Mittaria kehitetään edelleen ja sen tavoitearvot ovat luonteeltaan informatiivisia.

=== '''Dynaaminen alue (Dynamic range)''' ===
Dynaaminen alue on suurimman mahdollisen ja pienimmän mahdollisen tiheysarvon erotus (D-max miinus D-min), jotka digitointijärjestelmä pystyy tallentamaan. Dynaaminen alue lasketaan sekä digitointijärjestelmälle että digitoitaville aineistoille.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:36:13Z

SuviJaakkola: /* Röntgenfilmit (radiografiakuvat) */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)|| ≤ 7
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kolmeen tunnuslukuun: OECF, kohina ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (kolorimetrinen)|| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
| '''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valoisuuden tasaisuus'''
(kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)
|≤ 8 %
|≤ 5 %
|≤ 3 %
|≤ 1 %
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisia aineistoja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erikoiskamerat, joilla on mahdollista tallentaa korkea dynaaminen alue (d-max 5.0)

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Digitaalikamerat (pl. monokromaattiset)

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valoisuuden tasaisuus'''
(kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)
|≤ 8 %
|≤ 5 %
|≤ 3 %
|≤ 1 %
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:31:04Z

SuviJaakkola: /* Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)|| ≤ 7
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kolmeen tunnuslukuun: OECF, kohina ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (kolorimetrinen)|| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
| '''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valoisuuden tasaisuus'''
(kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)
|≤ 8 %
|≤ 5 %
|≤ 3 %
|≤ 1 %
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisia aineistoja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:24:19Z

SuviJaakkola: /* Sanomalehdet */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)|| ≤ 7
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kolmeen tunnuslukuun: OECF, kohina ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:19:03Z

SuviJaakkola: /* Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)|| ≤ 7
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kolmeen tunnuslukuun: OECF, kohina ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:14:25Z

SuviJaakkola: /* Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)|| ≤ 7
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kolmeen tunnuslukuun: OECF, kohina ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:11:14Z

SuviJaakkola: /* Asiakirjat (sitomattomat) */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe RGB (1998)
sRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6|| ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13|| <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15|| < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:06:13Z

SuviJaakkola: /* Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T10:01:58Z

SuviJaakkola: /* Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T09:59:46Z

SuviJaakkola: /* Sidotut aineistot */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T09:55:20Z

SuviJaakkola: /* Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12 || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10 || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8 || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25 || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

Suositukset eri objektityyppien digitointiin

2023-11-15T09:47:28Z

SuviJaakkola: /* Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide */

{{#seo:
|title=Suositukset eri objektityyppien digitointiin
|title_mode=append
|keywords=digitointi,laatu,museot
|description=Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.
}}

Tässä luvussa esitellään suosituksia eri objektityyppien digitointiin. Objektityyppien jaottelu noudattaa FADGI-suosituksen ja analysointiohjelmistojen noudattamaa jaottelua.

Alkuperäisiä suosituksia on lokalisoitu muun muassa muokkaamalla tiedostomuotoja koskevat suositukset [https://www.digitalpreservation.fi/specifications PAS-palveluiden määrittelyiden] mukaisiksi ja lisäämällä huomioita objektityyppikohtaisiin suosituksiin.

Jokaiseen alalukuun sisältyvissä taulukoissa on esitetty digitoinnin laadun mittareiden tavoitearvot kunkin laatutason saavuttamiseksi.

Eri mittareille annettu painoarvo vaihtelee objektityypeittäin, ja joissakin objektityypeissä ei hyödynnetä kaikkia mittareita. Jotkin mittareista ovat luonteeltaan informatiivisia eli ne eivät vaikuta digitaalisen kuvan laatutason määrittymiseen. Informatiiviset mittarit erottuvat taulukoissa tummemmalla taustavärillä.

Läpivalaistavia aineistoja koskevissa suosituksissa kolmen laadun mittarin (sävyvaste, valkotasapainon virhe ja valoisuuden tasaisuus) tavoitearvot ovat edelleen kehitystyön kohteena ja siksi luonteeltaan tilapäisiä. Ne erottuvat taulukoissa harmaina riveinä.

Laatutaso määritellään käyttämällä targettia ja analysointiohjelmistoa. Lue lisää: [[Ohjelmistot ja targetit]] ja [[Digitoinnin ja työnkulkujen suunnittelu#Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö|Targettien ja analysointiohjelmistojen käyttö]].

Objektityyppikohtaisiin suosituksiin sisältyy myös parhaita käytäntöjä ja muita eri objektityyppien digitoinnissa huomioitavia seikkoja.

'''Huom!''' FADGI-suosituksen suhtautuminen tavoiteresoluutioihin poikkeaa merkittävästi Suomen museokentän käytännöistä. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].

'''Huom!''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia, kuten [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin määrityksiä arkistoitavien erikoisaineistojen digitointiin] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin vaatimuksia hävittämiseen tähtäävään digitointiin]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Valokuvat, painotuotteet ja vedokset''' ===
(Prints and photographs)

Tämä objektityyppi sisältää valokuvavedokset, grafiikan lehdet ja vedokset (syväpaino, litografiat jne.), piirustukset, osan maalauksista (esim. vesivärityöt), ja osan kartoista. Ylisuurille aineistoille, rariteeteille ja muille erityisaineistoille, maalauksille ja muulle kaksiulotteiselle taiteelle on omat suositukset.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositellut tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 250ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: valokuvat, painotuotteet ja vedokset ====
{| class="wikitable" id="table-11-1"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4,5 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 1,5
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)|| 0.5–1.4|| 0.6–1.3|| 0.7–1.2||0.8–1.1
|-
| '''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
| 0.25–1.7|| 0.3–1.6|| 0.6–1.4||0.7–1.3
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|<ins><</ins> 8
|<ins><</ins> 6
|<ins><</ins> 4
|<ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''Huomioitavaa'''

* Valokuvien minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Valokuviin syntyy monenlaisia silmällä havaittavia ikääntymisen merkkejä, joista monet voidaan minimoida käyttämällä tiettyjä digitointitekniikoita (esimerkiksi ristipolarisaatiota hopeapeilivaurioita kärsineiden valokuvien digitointiin). Näiden tekniikoiden soveltaminen ei kuulu tämän asiakirjan piiriin, mutta niistä löytyy tietoa ajantasaisesta valokuvauskirjallisuudesta.
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* FADGI-suositus hyväksyy tasoskannereiden käytön valokuvien digitoinnissa, mutta käyttäjän tulisi olla tietoinen siitä, että kuvat voivat toistua tasoskannerilla eri tavalla kuin digitoitaessa kameralla tai kirjaskannerilla. Lisäksi skannerin lasilla ja optiikassa oleva pöly ja lika tallentuvat myös digitaaliseen kuvaan.
* Digitaaliset pölynpoistotekniikat digitointiprosessin aikana ovat kiellettyjä. Lähtökohtaisesti konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa originaalit ennen digitointia. Pölynpoistoa ei suositella arkistotallenteille. Pölynpoisto koskee vain digitointiprosessissa tallentunutta pölyä ja muita epäpuhtauksia.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Transparencies: 35 mm up to 4” x 5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-2"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
| 96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
|'''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut, objektiivit vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Diakuvat: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Transparencies 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset diapositiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| colspan="5" | '''KUVATIEDOSTON OMINAISUUDET'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: diakuvat ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-3"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''
(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten diafilmien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu diafilmien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* 5000 K:n valonlähteen (esim. valopöydän) ja kalibroidun digitointiympäristön käyttö on ratkaisevan tärkeää.
* Diafilmien tiheintä/tumminta kohtaa indikoiva d-max-arvo voi olla lähes 4,0. Filmin tihein kohta (korkea d-max) voi lisäksi sijaita filmin vähiten tiheän kohdan (esim. d-min 0,05) vieressä. Toisin sanoen diafilmin kontrasti voi olla suuri pienelläkin alueella. Tämä filmin tiheyden laaja vaihtelu on haastavaa optiikalle ja kuvakennoille. Dynaamisen alueen puutteet digitointijärjestelmässä johtavat heikkoihin valon ja varjon yksityiskohtiin sekä huonoon värintoistoon. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Skannerin profilointi ei takaa sen FADGI-yhteensopivuutta tai tarkkaa värintoistoa. Profiloinnilla ei voi palauttaa värejä tai yksityiskohtia, jotka katoavat digitointiprosessissa. Käytä läpivalaistavien aineistojen digitointiin soveltuvaa targettia (esim. [https://www.colorwiki.com/wiki/Kodak_IT8_(Q60)_Targets Q60-IT8-targetti]). Paras työnkulku on raakatiedoston tallentaminen, sen säätäminen kalibroidussa ympäristössä ja asianmukaisen väriprofiilin lisääminen korjattuun tiedostoon.
* Kodachrome-filmejä ei voi profiloida oikein käyttämällä Ektachrome IT-8 -targettia. Kodachrome IT8 -targetit ovat hyvin harvinaisia, mutta lähes välttämättömiä Kodachrome-filmien asianmukaista digitointia varten. Ammattimaisesti tuotetun Kodachrome ICC väriprofiilin hyödyntäminen on ehkä paras ratkaisu ongelmaan.
* Värillisiä diapositiiveja digitoitaessa digitaalisen kuvan sävyasteikon ja väritasapainon on vastattava originaalia, jotta alkuperäisen aineiston ja digitaalisen tallenteen välillä säilyy laadullinen ja sisällöllinen eheys.
* Jotta originaalin kaikki yksityiskohdat saadaan tallennettua, voi olla tarpeen kuvata suuret diakuvat useassa osassa ja liittää osat yhteen. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”''' ===
(Photographic Negatives: 35mm up to 4”x5”)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Filmiskannerit
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 1000 ppi || ≥ 2000 ppi || ≥ 3000 ppi || ≥ 4000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(35 mm – 9 x 12 cm / 4” x 5”)
{| class="wikitable" id="table-11-4"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]) ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkonegatiivejä monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Negatiivit: 9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat''' ===
(Photographic Negatives 4” x 5” and larger)

Objektityyppi sisältää mustavalkoiset ja värilliset negatiivit mainitussa koossa.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)¹'''|| ≥ 500 ppi || ≥ 1000 ppi || ≥ 1500 ppi || ≥ 2000 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| Gray Gamma 2.2 sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
| Gray Gamma 2.2 Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista) || Harmaasävy tai väri (riippuen originaalista)
|}

==== Laadun mittarit: negatiivit ====
(9 x 12 cm / 4” x 5” -kokoiset ja suuremmat)
{| class="wikitable" id="table-11-5"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Vaaleat/tummat, toleranssi'''
(kolorimetrinen)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|96 +/- 2(L*)
2.7 +/- 1.5 (L*)
|-
|'''Dynaaminen alue'''(d-max miinus d-min)
|3,5
|3,8
|3,9
|4,0
|-
| '''Sävyvaste (OECF) *L''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa- alueelle)
| ≤ 5,25 || ≤ 4,0 || ≤ 2,75 || ≤ 1,5
|-
|'''Valkotasapainon virhe'''
(kolorimetrinen ΔE(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
|≤ 5,25
|≤ 4,0
|≤ 2,75
|≤ 1,5
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|}
'''¹''' Suurikokoisten negatiivien todelliset resoluutiot saattavat ylittää tämän suosituksen, mutta korkeammilla resoluutioilla digitoitaessa tiedostojen käytännöllinen maksimikoko voi ylittyä.

Historian saatossa on käytetty monia filmiprosessien ja vedostusmateriaalien yhdistelmiä. Negatiivista ei ole mahdollista luoda digitaalista kuvaa siten, että tuloksena olisi tarkka esitys siitä, miltä kuva on mahdollisesti näyttänyt kyseisen aikakauden alkuperäisillä materiaaleilla ja prosesseilla vedostettuna.

Negatiivit (erityisesti värifilmit) voivat kärsiä myös ikääntymisestä. On mahdotonta visualisoida värinegatiivin alkuperäistä väriä, koska filmin oranssi tai punainen ulkoasu on ensisijaisesti värimaski, joka on aikanaan luonut asianmukaiset edellytykset negatiivin vedostamiseksi valokuvapaperille. Kyseinen väriaine sekä filmin muut väriainekerrokset haalistuvat ajan mittaan. Niihin vaikuttavat muun muassa lämmölle ja virheelliselle käsittelylle altistuminen.

Nykyinen käytäntö, jossa digitoidaan värinegatiivi, tehdään käänteiskuva ja värikorjataan positiivikuva, ei tuota tarkkaa kopiota alkuperäisestä kuvasta sellaisena kuin se olisi näyttänyt valokuvapaperille vedostettuna.

Lisäksi ennen vuotta 1975 valmistettuja negatiivifilmejä ([[wikipedia:C-22_process|C22-prosessi]]) ei ole mahdollista digitoida laadukkaasti. Vuoden 1995 jälkeen valmistetut filmit suunniteltiin digitoitavaksi kehittyneillä digitaalisilla valokuvajärjestelmillä, joita käytettiin juuri ennen digitaalikameroiden aikakautta (Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_film)

Negatiivien digitointi vastaa negatiivien vedostamista pimiössä, ja lopputulos on hyvin riippuvainen digitoijan ammattitaidosta ja visuaalisesta käsityskyvystä. Tämä työ tulee suorittaa kalibroidussa digitointiympäristössä.

Värien säätämiseen on suositeltavaa käyttää värinegatiivien inversio- ja värinkorjausohjelmistoja (esim. [https://www.hamrick.com/ VueScan], [https://www.silverfast.com/ Silverfast], [https://www.viesus.com/ Viesus]).

'''Huomioitavaa'''

* Ammattitaidon merkitys korostuu negatiivien digitoinnissa, sillä kyseessä on monella tapaa haastava objektityyppi.
* Varmista että digitoit negatiivit suorassa ja oikein päin, etkä peilikuvina. Kuvaamalla digitoitaessa negatiivit asetetaan emulsio alaspäin, kiiltävä puoli kameraa kohden. Lasinegatiivit on suositeltavaa kuvata emulsiopuoli ylöspäin, jolloin ne digitoituvat peilikuvana. Varmista, että arkistotallenteessa kuva on oikein päin.
* Kun negatiivit (esim. nitraattinegatiivit) digitoidaan kuvaamalla valopöytää käyttäen, on valopöytä varustettava ilmavälillä lämmön haihduttamiseksi.
* Negatiiveja digitoitaessa on varottava kuvan yksityiskohtien leikkautumista ja säilytettävä valojen ja varjojen yksityiskohdat, sillä negatiivien tummuus saattaa vaihdella ruudusta toiseen. 8-bittisellä asteikolla mitatut arvot eivät saisi olla alle 5 varjokohdissa eivätkä yli 250 kirkkaissa kohdissa.
* Negatiivifilmien tiheys ja kontrasti vaihtelee suuresti. Optiikan hajavalo heikentää värintoiston puhtautta ja vääristää kuvan sävykkyyttä. Erittäin korkealaatuiset, erityisesti lähikuvaukseen suunnitellut objektiivit, vähentävät hajavaloa ja parantavat tarkkojen yksityiskohtien erottelukykyä. Työskentely hämärässä ympäristössä vähentää ympäröivän valon vaikutusta digitointiin.
* Sopivan objektiivin valinta on ratkaisevan tärkeää. Yleiseen digitointiin suunnitellut objektiivit eivät sovellu lähelle tarkentamista vaativaan filmien digitointiin. Paras vaihtoehto olisi tasokorjattu, kaikki värit samaan tasoon tarkentava apokromaattinen objektiivi.
* Digitointijärjestelmän parhaan suorituskyvyn takaamiseksi kuvaan tulee kohdistua riittävä valaistusvoimakkuus. Optimaalinen aukko on määritettävä kokeilemalla, huomioiden digitoitavan objektin vaatimukset (esim. filmin kuperuus). Valotusajan on oltava riittävän lyhyt, jotta voidaan eliminoida resoluutiota heikentävän tärinän mahdollisuus ja minimoida kuvan ulkopuolelta tuleva hajavalo.
* Negatiivifilmeille on saatavissa vähän targetteja (esim. [https://www.imagescienceassociates.com/standard-format-film-targets.html ISA Standard Format Film Targets]), ja kalibrointiohjelmistoa voi olla vaikea löytää. Siksi on suositeltavaa määrittää valotus manuaalisesti digitoitavan kuvan valojen ja varjojen sekä keskisävyn mittausten perusteella. Näitä asetuksia voidaan joutua muuttamaan jokaisella digitointikerralla originaalin mukaisesti.
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttäminen mustavalkonegatiiveja monokromaattisella (mustavalko) kameralla digitoitaessa parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Negatiiveja digitoidaan voimakkaasti suurentaen, mikä lisää myös tärinän ja muiden kuvan laatuun vaikuttavien tekijöiden vaikutusta. Tästä syystä laadun tarkkailu analysointiohjelmistoilla ja refenssikohteilla eli targeteilla on erityisen suositeltavaa.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia (ei anti-Newton lasia), jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide''' ===
(Paintings and Other Two-Dimensional Art (Other Than Prints))

Objektityyppi sisältää maalaukset ja kaksiulotteisen taiteen, jotka eivät ole valokuvia, painotuotteita tai vedoksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit
* Tasoskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 300 ppi || ≥ 450 ppi || ≥ 600 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| sRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
| SRGB Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe RGB (1998) ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Harmaasävy tai väri (originaalisa riippuen) || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: maalaukset ja muu kaksiulotteinen taide ====
{| class="wikitable" id="table-11-6"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ≤ 6 || ≤ 4,5 || ≤ 3 || ≤ 1,5
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin vaaleimmilla sävyalueilla, L*:n keskiarvo 95 ja 85 välillä)
|0.5–1.4
|0.6–1.3
|0.7–1.2
|0.8–1.1
|-
|'''Modulaation vahvistus'''(targetin muilla sävyalueilla)
|0.25–1.7
|0.3–1.6
|0.6–1.4
|0.7–1.3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Valoisuuden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – ΔL2000 kaikille targetin väri- ja harmaa-alueille)
| <ins><</ins> 13 || <ins><</ins> 10 || <ins><</ins> 7 || <ins><</ins> 4
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,15 || < 1,1 || < 1,05 || <ins><</ins> 1,02
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Maalauksien ja muun kaksiulotteisen taiteen minimiresoluutioksi neljän tähden laatutasolla katsotaan 600 ppi alkuperäisessä koossa. Useimmiten resoluution on tarpeen olla korkeampi kuin 600 ppi, koska teosten yksityiskohtien taso ylittää tämän minimiarvon. Etenkin pienikokoiset alkuperäisaineistot on suositeltavaa digitoida vähimmäissuosituksia korkeammalla resoluutiolla, jotta arkistotallenne on riittävän kokoinen jatkokäyttöä varten. On tärkeää valita sopiva resoluutio objektin fyysisten ominaisuuksien sekä sen koon ja halutun detaljitason perusteella. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Taiteen digitointi on kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin ainutlaatuinen osa-alue, jossa ei ole vielä löydetty vastauksia muun muassa seuraaviin haasteisiin:
** Ihmissilmä pystyy erottamaan paljon laajemman väriasteikon kuin useimmissa ICC-väriprofiloiduissa ympäristöissä on mahdollista esittää.
** Digitaalisissa kuvatiedostoissa käytetyt värimallit eivät vastaa ihmissilmän havaintoa.
** Dynaaminen alue valosta varjoon voi olla äärimmäinen.
** Kirkkaiden kohtien heijastukset peittävät yksityiskohtia.
** Pintatekstuuri voi olla tärkeä teoksen luonteen kannalta.
* Nykyiset parhaat käytännöt suosittelevat usein ICC-väriprofiileja hyödyntäviä värihallittuja työnkulkuja, mutta tiettyjen objektien kohdalla voi olla tarpeen tehdä työnkulun testejä sopivimman digitointiprosessin löytämiseksi. Tämä saattaa olla tarpeellista esimerkiksi ristipolarisointia käytettäessä. Tällöin ammattitaidon merkitys korostuu.
* Joitakin teoksia digitoitaessa vakioidusta ICC-väriprofiloidusta ympäristöstä on vain vähän hyötyä, sillä targetin kohdevärit eivät välttämättä vastaa taideteoksissa käytettyjä värejä.
* Lämmittäviä valonlähteitä tulisi välttää, etenkin jos ne joudutaan asettamaan lähelle maalausta.
* Kaksiulotteinen teos voidaan kuvata myös useassa osassa, ellei siinä ole taitoksia tai ryppyjä. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Teos on harvoin aidosti kaksiulotteinen. Jos originaalin pintatekstuuri on tärkeä, kameran yksittäisen kuvan tallennuskyky voi rajoittaa digitoinnin laatua. Kuvaaminen osissa ja kuvien yhteenliittäminen (stitching) muuttaa kolmiulotteisen informaation esitystä, ja osien yhdistäminen yhdeksi kuvaksi on epäluotettavaa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Ylisuuret objektit: Kartat, julisteet ja muut aineistot''' ===
(Oversize Items: Maps, Posters, and Other Materials)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Digitaalikamerat
* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus¹'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: ylisuuret objektit ====
(kartat, julisteet ja muut aineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-7"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12 || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10 || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8 || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25 || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}'''¹''' Gray Gamma 2.2 -väriavaruus soveltuu vain mustavalkoisille originaaleille.

Suurikokoisten aineistojen digitoinnissa käytetään kolmea perusmenetelmää. Ensimmäinen niistä on koko originaalin kuvaaminen yhdellä otolla. Parhailla kennoilla ja objektiiveilla tämä metodi voi tuottaa korkealaatuisia tuloksia, jos originaali on suhteellisen pieni, mutta suuremmille originaaleille se ei riitä.

Toinen metodi on lineaarisen digitointijärjestelmän käyttö. Tällöin originaali digitoidaan rivi kerrallaan ja näistä riveistä koostetaan lopullinen kuvatiedosto. Menetelmällä voidaan saada aikaan korkeampiresoluutioisia kuvia. Kuvan resoluutiota rajoittavat kennon ja käytettävissä olevien objektiivien koko.

Kolmas metodi objektin kuvaaminen useassa osassa ja osien liittäminen yhteen kuvankäsittelyohjelmiston avulla (stitching). Tällöin on varmistettava, että kaikki kuvan osat ovat kaikilta osin laadullisesti identtisiä, jotta ne on mielekästä liittää yhteen. Tämä menetelmä ei rajoita resoluutiota tai originaalin kokoa. Ainoa rajoittava tekijä on arkistotallenteen suurin sallittu tiedostokoko (esim. TIFF 4Gt). Menetelmä kuitenkin heikentää usein kuvan geometristä tarkkuutta ja resoluutiota.

Geometrinen tarkkuus voi vaihdella merkityttävästi valitun metodin ja käytössä olevien digitointijärjestelmien mukaan. Kaikki mainitut metodit voivat tuottaa sekä erittäin tarkkoja että tarkkuudeltaan heikkoja digitaalisia kuvia. FADGI-suositus ei suosittele mitään tiettyä metodia. Jokaisella mainituista metodeista on omat tarkoituksenmukaiset käyttökohteensa.

'''Huomioitavaa'''

* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla. Kiertäminen on sallittua vain 90 asteen välein.
* Korkeampi kuin 400 ppi resoluutio saattaa sopia joillekin ylisuurille aineistoille. Tavoiteresoluutiota tulee harkita digitoitavan originaalin vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi erittäin hienojen ja yksityiskohtaisten kaiverrusten laadukas digitointi saattaa vaatia 800 ppi tai suuremman resoluution. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Korkealla resoluutiolla digitoidut suuret originaalit voivat ylittää TIFF-tiedoston suurimman sallitun koon 4 Gt.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Sidotut aineistot''' ===
(Bound Volumes: General Collections)

Huom! Luvussa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot|Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot]]" esitellään omat suositukset sidotuille rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 8 tai 16 || 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || SRGB Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
{| class="wikitable" id="table-11-8"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12 || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10 || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8 || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8 || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 % || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25 || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2 || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 % || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin auki, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Kirjat voidaan kuvata kosketuksessa lasin tai muiden materiaalien kanssa, jotta originaalit pysyvät suorina digitoinnin aikana. Alkuperäiselle aineistolle ja sidonnalle ei saa aiheutua vahinkoa. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Arkistotallennetta varten sivut on kuvattava siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitoinnin suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sidotut aineistot: Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Bound Volumes: Rare and Special Materials)

Sidottuja rariteetteja ja erityisaineistoja ovat esimerkiksi sidotut kuvitetut käsikirjoitukset, varhaiset painetut kirjat, ja julkaisut, joissa on taiteellisesti tai graafisesti erityisen kiinnostavia kuvia (esim. syväpaino, gravyyrit tai upotetut valokuvat). Objektityyppiin kuuluvat myös sidotut asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat digitointitekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Kirjanpitimellä varustetut digitaalikamerat
* Automaattisesti sivua kääntävät kirja- eli planetaariset skannerit²

'''Ei-suositeltavat digitointitekniikat'''

* Tasoskannerit
* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Lineaariset digitointiprosessit (skannerit ja digitaaliset reprokamerat) ilman lasi- tai muovilevyä, joissa originaali voi liikkua digitoinnin aikana
* Alipainepöydät

² Kirjojen automatisoidussa skannaustekniikassa on tapahtunut huomattavaa kehitystä. Nyt saatavilla on digitointilaitteita, jotka soveltuvat joihinkin kulttuuriperintöaineistojen digitointihankkeisiin. Organisaatioiden tulee arvioida, soveltuvatko markkinoilla olevat laitteet heidän kokoelmiensa digitointiin. Automaattisia kirja- eli planetaarisia skannereita ei tule käyttää, jos ne voivat vaurioittaa alkuperäisaineistoja.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 || Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sidotut aineistot ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-9"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Sidottujen rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Sidottuja aineistoja ei saa avata niin paljon, että sidontaan syntyy jännitystä. Tämä saattaa estää perinteisten digitointitekniikoiden hyödyntämisen.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Joskus voi olla tarkoituksenmukaista leikata kirjan sidonta auki ja digitoida sidotut aineistot yksittäisinä asiakirjoina (Huom! Tämän jälkeen alkuperäisaineistoille ei saa aiheuttaa enää enempää vahinkoa). Jos originaalin sidos on purettu, FADGI-suositus ei enää näe sitä sidottuna aineistona. Tällöin sovelletaan asiakirjojen digitointia koskevia suosituksia ja sivut digitoidaan arkistotallenteita varten siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Tämä pätee erityisesti pinnaltaan herkkiin (esim. lehtikullattuihin) aineistoihin. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, on suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat)''' ===
(Documents (Unbound): General Collections)

Sitomattomat asiakirjalliset aineistot voivat sisältää uusia, puhtaita ja helposti käsiteltäviä aineistoja sekä erittäin heikkolaatuisia tai vahingoittumiselle alttiita aineistoja, joiden luettavuus voi olla heikko – ja kaikkea siltä väliltä. Asianmukaisen digitointitekniikan valinta on avainasemassa sidottuja aineistoja digitoitaessa.

Huom! Luvuissa "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat|Asiakirjat: Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat]]" ja "[[Suositukset eri objektityyppien digitointiin#Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot|Asiakirjat: Rariteetit ja erityisaineistot]]" annetaan omat suositukset nykyaikaisille tekstipohjaisille asiakirjoille sekä rariteeteille ja erityisaineistoille.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Manuaalisella tai automaattisella arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: asiakirjat ====
(sitomattomat)
{| class="wikitable" id="table-11-10"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Arkistotallenteita varten asiakirjat on digitoitava ilman rajaamista siten, että joka puolelle jää pieni reunus.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen 4 tähden laadun saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Tosin esimerkiksi myös originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat''' ===
(Documents (Unbound): Modern Textual Records)

Nykyaikaisilla tekstipohjaisilla asiakirjoilla tarkoitetaan nykyaikaiselle toimistopaperille tuotettuja asiakirjoja. Termin on määritellyt Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Tähän kategoriaan sopivat tallenteet ovat paperitallenteita, joiden tulostustapa on tarkasti määritelty (kuten ladottu, konekirjoitettu, lasertulostettu jne.) ja joissa on kohtalainen tai suuri kontrasti tekstimusteen ja paperitaustan välillä.

Tälle objektityypille ei ole määritelty laatutasoja: digitaaliset tallenteet joko täyttävät oheisessa taulukossa esitetyt vaatimukset tai eivät. Taulukon määrityksiä ei sovelleta sellaisiin paperitallenteisiin, jotka sisältävät tarkkoja yksityiskohtia, edellyttävät suurta väri- tai sävytarkkuutta, tai joilla on muita ainutlaatuisia ominaisuuksia.

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät
* Tasoskannerit

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable"
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 300 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 tai 16
|-
| '''Väriavaruus'''
|| Gray Gamma 2.2
Adobe 1998
SRGB ProPhoto ECIRGB_v2
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri
|}

==== Laadun mittarit: nykyaikaiset tekstipohjaiset asiakirjat ====
{| class="wikitable" id="table-11-11"
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 5
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)|| <ins><</ins> 4
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 3 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 3,5
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)|| <ins><</ins> 8,75
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)|| <ins><</ins> 0,5
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 80 %
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 40 %, < 75 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 2 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)|| < 1,1
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)|| <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Kaiken informaation tallentuminen on varmistettava. Jos paperitallenteiden näkyvä sisältö on L*-arvoina tummempi kuin 20, tulee tavoitella vähintään kolmen tähden laatutasoa (sitomattomille asiakirjallisille aineistoille annettujen kriteerin mukaisesti).
* Useimmissa nykyaikaisissa tekstipohjaisissa asiakirjoissa musta ei ole tavallisesti tummempaa kuin L* 20. Siksi värianalyysissa ei tule ottaa huomioon sitä tummempia väritargetin mitta-alueita. Targetin käytössä tämä vaikuttaa kahteen tunnuslukuun: OECF ja valkotasapaino.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Asiakirjat (sitomattomat): Rariteetit ja erityisaineistot''' ===
(Documents (Unbound): Manuscripts and Other Rare and Special Materials)

Sitomattomat asiakirjalliset rariteetit ja erityisaineistot ovat muun muassa käsikirjoituksia tai kuvia taiteellisesti tai graafisesti merkittävistä kuvallisista aineistoista. Kategoriaan sisältyvät myös asiakirjat, joiden luettavuus on heikko tai merkit sotkeentuneet (esim. hiilikopiot, lämpöpaperi).

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Manuaaliset kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Valaisujärjestelmät, jotka nostavat originaalin pinnan lämpötilaa yli 2 °C
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot¹'''|| || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| || ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| || 8 || 8 tai 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''||
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
| Adobe 1998 ProPhoto ECIRGB_v2 
|-
| '''Väritila'''|| || Väri || Väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sitomattomat asiakirjat ====
(rariteetit ja erityisaineistot)
{| class="wikitable" id="table-11-12"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| || ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| || ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| || ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| || <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| || <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| || <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| || <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| || < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}
'''¹''' Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen kohdalla Kansallisarkiston ohjeistuksissa ([https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]) suositellaan joillekin objektityypeille myös jpeg-tiedostomuotoa.

'''Huomioitavaa'''

* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnin vähimmäislaatutaso on kaksi tähteä.
* Rariteettien ja erityisaineistojen digitoinnissa on erityisen tärkeää, että digitoinnin suorittaa henkilöstö, jolla on ammattitaitoa erityisaineistojen käsittelystä ja hoidosta.
* Erityisaineistot sisältävät usein värejä, jotka ovat nykyisten värintoistojärjestelmien väriskaalan ulkopuolella. Vaihtoehtoisia digitointitekniikoita, kuten tekstuurin esiin tuova valaistus (texture lighting), kuvaaminen useilla eri valonlähteillä (multiple light source exposure) ja monispektrinen/hyperspektrinen digitointi voidaan hyödyntää originaalin digitoimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Huomaa, että väritarkkuus mitataan väritargettiin, ei originaaliin vertaamalla.
* Erityisaineistoja ei saa asettaa kosketuksiin mahdollisesti alkuperäisaineistoja vahingoittavien materiaalien (kuten lasin, painojen, muovikalvojen, viivainten) kanssa ilman konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksyntää ja apua. Sallittuja ovat apuvälineet (kuten tyynyt, painot, viivaimet), jotka auttavat pitämään sivut suorina, mutta niillä ei saa peittää alkuperäisen aineiston tietosisältöjä. Jos apuvälineitä käytetään, olisi suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, josta apuvälineitä ei ole poistettu.
* Originaalin pitäminen suorana alipainepöydän avulla vaatii konservaattorin tai muun vastuuhenkilön hyväksynnän. Originaalin läpi alipainekanaviin virtaava ilma voi pysyvästi heikentää joitakin originaaleja. Alipainepöytää voi käyttää, jos se ei vahingoita alkuperäisaineistoa.
* Neljän tähden laatutaso ei salli kuvien ohjelmallista oikaisemista. Kuvat on otettava ± 1 asteen toleranssilla.
* Yli 400 ppi:n resoluutiolla digitointi saattaa sopia joillekin aineistoille, mutta ei ole tarpeen neljän tähden laatutason saavuttamiseksi. Lue lisää: [[Kuvatiedostojen ominaisuudet#Spatiaalinen resoluutio|Spatiaalinen resoluutio]].
* Yhdellä valotuksella koko pinnan kuvaavat digitointijärjestelmät soveltuvat parhaiten erityisaineistojen digitointiin. FADGI-suositus hyväksyy myös vaihtoehtoiset digitointimenetelmät, kuten kuvien yhteenliittämisen (stitching), jolloin originaali kuvataan osissa. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Kuvien yhteenliittäminen (stitching)|Kuvien yhteenliittäminen (stitching)]].
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.
* Arkistolain (831/1994) piiriin kuuluvien aineistojen digitoinnissa tulee noudattaa Kansallisarkiston ohjeistuksia [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-maaritykset-arkistoitavien-erikoisaineistojen-digitointiin KA/15780/07.01.02.04.02/2020] ja [https://arkisto.fi/fi/viranomaisille/Julkishallinnon-asiakirjahallinnon-ja-arkistotoimen-ohjaus/maeaeraeykset/kansallisarkiston-vaatimukset-h%C3%A4vitt%C3%A4miseen-t%C3%A4ht%C3%A4%C3%A4v%C3%A4%C3%A4n-digitointiin KA/3357/07.01.02.04.02/2019]. Museokokoelmiin kuuluvien asiakirjojen digitoinnissa on suositeltavaa noudattaa tätä FADGI-suositukseen nojaavaa ohjeistusta.

=== '''Sanomalehdet''' ===
(Newspapers)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Kirja- eli planetaariset skannerit
* Digitaalikamerat
* Tasoskannerit
* Arkinsyöttölaitteella varustetut skannausjärjestelmät

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Mahdollisesti alkuperäisaineistoa vahingoittavat tekniikat

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: sanomalehdet ====
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A|| DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A || DNG, TIFF, JPEG2000, PDF/A
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi|| ≥ 250 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|| Gray Gamma 2.2 SRGB 
| Gray Gamma 2.2 SRGB 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy tai väri|| Harmaasävy tai väri || Harmaasävy tai väri || Väri
|}

==== Laadun mittarit: sanomalehdet ====
{| class="wikitable" id="table-11-13"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Sävyvaste (OECF)''' (8 bittiä/pikseli)
| ± 12|| ± 9 || ± 6 || ± 3
|-
| '''Sävyvaste (OECF) L*''' (kolorimetrinen ΔL2000* valitulle targetin harmaa-alueelle)|| ± 10|| ± 8 || ± 5 || ± 2
|-
| '''Valkotasapainon virhe'''|| ± 8|| ± 6 || ± 4 || ± 3
|-
| '''Valkotasapainon virhe''' (kolorimetrinen E(a*b*) valitulle targetin harmaa-alueelle)
| <ins><</ins> 8|| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kirkkauden tasaisuus''' (kolorimetrinen – keskihajonta jaettuna keskiarvolla)|| <ins><</ins> 8 %|| <ins><</ins> 5 % || <ins><</ins> 3 % || <ins><</ins> 1 %
|-
| '''Keskimääräinen väritarkkuus''' (kolorimetrinen – keskiarvo ΔE2000 –targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 6,5|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 3,5 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Väritarkkuuden 90. prosenttipiste''' (kolorimetrinen – 2,5 kertaa targetin kaikkien väri- ja harmaa alueiden keskihajonta)
| <ins><</ins> 16,25|| <ins><</ins> 12,5 || <ins><</ins> 8,75 || <ins><</ins> 5
|-
| '''Värikanavan virhetallennus''' (pikseliä)
| <ins><</ins> 1,2|| <ins><</ins> 0,8 || <ins><</ins> 0,5 || <ins><</ins> 0,33
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 5 %|| < ± 3 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3|| < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6|| <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)
| <ins><</ins> 4|| <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
| '''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|-
| '''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
| <ins>></ins> 0,25|| <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25 || <ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Sanomalehtien digitointi onnistuu parhaiten erityisesti sanomalehtien digitointiin suunniteltujen laitteisto- ja ohjelmistojärjestelmien avulla. Herkkiä sanomalehtiä tulisi digitoida vain menetelmillä, jotka eivät rasita paperia. Nykyaikaisia sanomalehtiä voi olla mahdollista digitoida syöttölaitteella varustetuilla skannereilla, edellyttäen ettei se vaurioita alkuperäisaineistoa.
* Sanomalehtien digitointiin suositellaan kolmen tähden laatutasoa.
* Tarvittaessa on käytettävä sopivaa yhtenäistä taustaväriarkkia. Taustavärinä suositellaan käyttämään neutraaliharmaata tai mustaa ja välttämään kirkkaita saturoituneita värejä. Taustaväriarkin on ulotuttava originaalin ulkopuolelle originaalin kaikilla sivuilla. Taustaväriä ei saa käyttää sävyalueen säätämiseen eikä sitä saa analysoida sävyvasteen osana.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti, joka tulisi säilyttää arkistotallenteessa. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Aineistot tulisi digitoida originaaleista. Kopioista tai kaksoiskappaleista digitointi johtaa laadun heikkenemiseen.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Ota huomioon OCR:n eli konekirjoitetun tekstin tunnistuksen tarpeet. Digitointi kolmen tähden laatutasolla tuottaa yleensä kuvatiedostoja, jotka mahdollistavat korkealaatuisen OCR-muuntamisen. Mitä laadukkaampi digitointi, sitä laadukkaampi OCR-muunnos. Myös esimerkiksi originaalin laatu ja OCR-ohjelmisto vaikuttavat siihen, miten tekstintunnistus onnistuu.
* PDF/A-tiedostomuoto mahdollistaa monisivuisten originaalien, kuten kirjojen tai lehtien, esittämisen yhtenä tiedostona. Se soveltuu OCR-muunnetuille tekstipohjaisille aineistoille. PDF/A:ta voidaan hyödyntää sekä arkisto- että käyttötallenteen tiedostomuotona sidottuja yleiskokoelmia digitoitaessa, jos tekstisisältö on merkityksellisin osa digitoitavaa aineistoa tai halutaan panostaa digitoidun aineiston käytettävyyteen. Rariteetteja ja erityisaineistoja digitoitaessa PDF/A soveltuu vain käyttötallenteiden tiedostomuodoksi.

=== '''Mikrofilmit ja -kortit: Painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat''' ===
(Printed Matter, Manuscripts, and Other Documents on Microfilm)

Tämä ohjeistus koskee mustavalkoisia mikrofilmejä ja mikrokortteja. Värimikrofilmit ja -mikrokortit eivät kuulu näiden suositusten soveltamisalaan.

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 3000 ppi|| ≥ 3500 ppi || ≥ 4000 ppi || ≥ 4500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8|| 8 || 8 || 8
|-
| '''Väriavaruus'''||Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: mikrofilmit ja -kortit ====
(painotuotteet, vedokset, käsikirjoitukset ja muut asiakirjat)
{| class="wikitable" id="table-11-14"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 %|| <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5|| < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
|[> 30 %, < 95 %]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Vaaleat/tummat, toleranssi''' (8 bittiä/pikseli, ekvivalentti)|| || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5 || 245/10, ± 5
|-
| '''Dynaaminen alue'''
| 3,5|| 3,8 || 3,9 || 4,2
|}

Mikrofilmin valokuvateknisten rajoitusten ja vanhemman mikrofilmin vaihtelevan laadun vuoksi ei ehkä ole mahdollista tuottaa sellaisia tiedostoja, joita tavallisesti pidettäisiin laadultaan esityskelpoisina kuvatiedostoina.

Digitointimenetelmän valinta voi poiketa asiakirjoille annetuista suosituksista, ja siinä voidaan keskittyä enemmän digitaalisten kuvien luomiseen kohtuullisella luettavuudella.

Alkuperäisaineistojen mikrofilmauksen yhteydessä on mahdollisesti ilmoitettu filmin pienennyssuhde. Jos pienennyssuhde on tiedossa, se tulee tallentaa metatietoihin. Pienennyssuhde ilmoittaa alkuperäisen asiakirjan koon, kun tieto yhdistetään tunnettuun digitointiresoluutioon.

Mikrofilmin digitointi tehdään digitointiresoluutiolla (ppi), joka on riittävän korkea esittämään alkuperäisen kuvatun objektin yksityiskohdat mahdollisimman tarkkana.

'''Huomioitavaa'''

* Kulttuuriperintöaineistot tulisi digitoida originaaleista (esim. alkuperäisistä valokuvista) eikä mikrofilmeistä (esim. mikrofilmille kuvatuista valokuvista), ellei muuhun ole painavaa perustetta. Jos digitoidaan mikrofilmistä, digitointi tulisi tehdä mikrofilmin arkistokappaleesta, jos sellainen on saatavilla.
* Digitoi mikrofilmiruudun koko sisältö.
* Mikrofilmin mittakaava voi olla tuntematon, koska alkuperäisiä digitointiparametreja ei ole mahdollista saada selville. Tässä ohjeistuksessa viitataan digitoinnin ppi-resoluutioon (ei alkuperäisten asiakirjojen).
* Kapeakaistaisen sinisen valon käyttö mustavalkoisten aineistojen digitoinnin aikana parantaa todistetusti resoluutiota ja vähentää Newtonin renkaiden vaikutuksia, silloin kun filmi digitoidaan lasin välissä.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.

=== '''Röntgenfilmit (radiografiakuvat)''' ===
X-Ray Film (Radiographs)

'''Suositeltavat tekniikat'''

* Erityiset röntgenfilmiskannerit
* Tasoskannerit, joissa on hyvät d-max-ominaisuudet
* Mustavalkokamerat HDR-ominaisuuksilla
* Digitaalikamerat

'''Ei-suositeltavat tekniikat'''

* Rumpuskannerit

==== Kuvatiedoston ominaisuudet: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
| '''Arkistotallenteiden tiedostomuodot'''|| DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000 || DNG, TIFF, JPEG2000
|-
| '''Resoluutio eli näytteenottotaajuus (pikseliä tuumalle, ppi)'''|| ≥ 200 ppi || ≥ 300 ppi || ≥ 400 ppi || ≥ 500 ppi
|-
| '''Bittisyvyys'''|| 8 || 8 || 16 || 16
|-
| '''Väriavaruus'''|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|| Gray Gamma 2.2 
| Gray Gamma 2.2 
|-
| '''Väritila'''|| Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy || Harmaasävy
|}

==== Laadun mittarit: röntgenfilmit ====
(radiografiakuvat)
{| class="wikitable" id="table-11-15"
! '''LAATUTASO'''!! '''1 tähti'''!! '''2 tähteä'''!! '''3 tähteä'''!! '''4 tähteä'''
|-
|'''Dynaaminen alue'''
|3,5
|3,6
|3,9
|4,2
|-
| '''SFR10 eli näytteenottotehokkuus''' (suhde %:na)|| <ins>></ins> 60 % || <ins>></ins> 70 % || <ins>></ins> 80 % || <ins>></ins> 90 %
|-
| '''SFR-vaste Nyquistin taajuudella''' (modulaatio)
| < 0,5 || < 0,4 || < 0,3 || < 0,2
|-
| '''SFR50 (50 % SFR)''' (näytteenottotaajuuden prosenttiosuus, [alempi, ylempi])
| [> 30 %, < 95 % ]
| [> 35 %, < 85 %]
| [> 40 %, < 75 %]
| [> 45 %, < 65 %]
|-
| '''Mittakaavan tarkkuus''' (%-ero otsakkeessa mainittuun PPI:hin)|| < ± 3 % || < ± 2,5 % || < ± 2 % || < ± 1 %
|-
| '''Terävöittäminen''' (maks. modulaatio)
| < 1,3 || < 1,2 || < 1,1 || <ins><</ins> 1,05
|-
| '''Kohina (maks.)''' (keskihajonta)
| <ins><</ins> 6 || <ins><</ins> 5 || <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 2
|-
| '''Kohina (maks.)''' (L*:n keskihajonta)|| <ins><</ins> 4 || <ins><</ins> 3 || <ins><</ins> 2 || <ins><</ins> 1
|-
|'''Kohina (min.)''' (keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|-
|'''Kohina, min.''' (L*:n keskihajonta)
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|<ins>></ins> 0,25
|}

'''Huomioitavaa'''

* Harvat skannerit pystyvät digitoimaan röntgenkuvat oikein, koska niiden tiheysalue on hyvin laaja ja koko suuri. Röntgenkuvien d-max on erittäin korkea (usein yli 4,0) ja alkaa noin 0,10:stä. Harvat skannerit pystyvät digitoimaan tämän tiheysalueen tarkasti yhdellä skannauskerralla. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erikoistuneita filmiskannereita, joilla saa yleensä aikaan parhaan tuloksen. Muita digitointijärjestelmiä käytettäessä HDR-digitointi voi olla hyvä keino filmien laajan sävyalueen tallentamiseksi. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/High-dynamic-range_imaging
* Alan kansainvälinen vaatimus röntgenfilmien digitoinnissa käytettävien filmiskannereiden resoluutiolle on 500 ppi.
* Lääketieteellisen kuvantamisen maailmassa kansainvälinen standardi on DICOM-tiedostomuoto, jota on mahdollista soveltaa myös kulttuuriperintöaineistojen digitoinnissa. Lue lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/DICOM.
* Lasin tai muiden materiaalien käyttö aineiston suoristamiseen digitoinnin aikana on sallittua, jos se ei vahingoita originaalia. Tällöin on erittäin suositeltavaa käyttää heijastamatonta lasia, jonka erikoispinnoitteet vähentävät merkittävästi heijastuksia ja mahdollisia häiriökuvioita (Newtonin renkaat). Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi varmistaa, että aineiston suoristaminen ei aiheuta emulsion halkeamia tai pohjamateriaalin vaurioitumista. Myös käpristyneiden aineistojen oikaisu on konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tehtävä.
* Jokaisen digitoinnin yhteydessä on suositeltavaa kuvata referenssikohde eli targetti. Värien ja sävyjen säätö on tehtävä targetin avulla.
* Arkistotallenteita varten objektit on digitoitava ilman rajaamista siten, että objektin jokaiselle sivulle jää pieni marginaali. Käyttötallenteita voidaan rajata. Lue lisää: [[Kuvankäsittely#Rajaaminen|Rajaaminen]].
* On suositeltavaa säilyttää arkistotallenne, jota ei ole jälkikäsitelty (esim. värivirheiden korjaaminen). Korjauksia tai parannuksia voidaan tehdä käyttötallenteisiin, kunhan asiasta mainitaan metatiedoissa.
* Digitointi ei saa vahingoittaa alkuperäistä aineistoa. Tämä on huomioitava erityisesti alkuperäisaineistoa käsiteltäessä ja puhdistettaessa sekä digitointilaitteistoja ja -menetelmiä valittaessa. Konservaattorin tai muun vastuuhenkilön tulisi puhdistaa ja valmistella aineisto digitointia varten. Jos originaali on vaarassa vahingoittua, työ on keskeytettävä välittömästi ja on otettava yhteyttä konservaattoriin tai muuhun vastuuhenkilöön.
* Digitoitavat aineistot on pidettävä digitoinnin ajan asianmukaisissa olosuhteissa (lämpötila ja suhteellinen kosteus). Aineistot tulisi altistaa valolle mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.
* Aineistoa käsitellään varoen puhtaat, hyvin istuvat, kertakäyttöiset nitriilihanskat kädessä. Aineistoja käsiteltäessä vältetään koskemasta kuva-aineistojen kuva-alaa, painopintoja ja valokuvien emulsiopintoja. Kysy tarkempaa ohjeistusta konservaattorilta tai muulta vastuuhenkilöltä.